Mihin korkeakouluja tarvitaan?

Mihin yliopistoja tarvitaan, kysyi NYT-lehti reilu viikko sitten. Niin mihin, jos verkosta löytyy kaikki se tieto mitä opiskelija voi ikinä tarvita. Eikä pelkästään tieto vaan myös opetus. Erinomainen Khan Academy on välittänyt verkossa kuudessa vuodessa jo yli 160 miljoona opetustapahtumaa. Opetustarjonta verkossa laajenee koko ajan. Tästä on hyvä lähteä pohtimaan sitä mikä on korkeakouluopetuksen tulevaisuus Suomessa.

Selvää on minusta se, että tulevaisuudessa samaa luento-opetusta, esimerkiksi konetekniikan perusopetusta, ei enää toteuteta erikseen jokaisessa korkeakoulussa, jonka koulutusvastuuseen konetekniikka kuuluu. Luokkaopetus voidaan toteuttaa yhdessä paikassa ja kehittyneen verkko-opetusteknologian avulla kukin voi seurata sitä mistä haluaa. Kun oppiminen ei ole enää paikkaan sidottua, se on helppo irrottaa myös ajasta. Opetushan voidaan tarjota Khan Academyn tapaan selkeinä kokonaisuuksina verkkotallenteina. Riittää siis, että työ tehdään kerran hyvin ja sen jälkeen sitä päivitetään.

Näin voisi syntyä "AMK-akatemia", kansallinen verkkoluentoarkisto, jota jokainen opiskelija voisi hyödyntää. Maan parhaat opettajat tallentaisivat omat kurssinsa verkkoon, hyvin suunniteltuina kokonaisuuksina, yhdenmukaisella tavalla, tutkitusti oppimisen kannalta parhaalla tavalla. Kun arkisto on valmis, mikä on sen jälkeen korkeakoulujen tehtävä? Korkeakoulujen tehtävänä luonnollisesti säilyy tutkintosuoritusten vastaanottaminen. Opettajista tulee valmentajia näihin suorituksiin.

Kun luentoja ei tarvitse enää valmistella eikä luokkaopetusta tarvitse enää antaa, voidaan keskittyä pienryhmissä tapahtuvaan oppimisen tukemiseen sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen. Opettajien työaikaa vapautuu  käytännön ongelmien käsittelyyn ja TKI-toimintaan. Kehitys on jo mennyt tähän suuntaan, esim. PBL on laajalti hyödynnetty opetuskonsepti.  Opiskelija voidaan tulevaisuudessa ottaa entistä enemmän mukaan käsittelemään elävän elämän ongelmia ja ratkomaan niitä ohjatusti osana aitoja TKI-hankkeita.

Juuri tätähän ammattikorkeakouluilta odotetaan. Nyt vain tarvitaan se AMK-akatemia.

Keskustelu organisaatiomuutoksesta

Kuulemis- ja palautekierroksen aikana ehdotettuun rakennemalliin annettiin lukuisa määrä yksityiskohtaisia huomioita ja parannusehdotuksia sekä organisoitumisen vaihtoehtoja. Tärkeintä tässä vaiheessa on tunnistaa parhaat tavat jakaa organisaatiomalli osiin. Sisältöön ja toimintatapoihin kohdistuvia ehdotuksia käsitellään organisaatio- ja johtamismallin toimeenpanossa ja organisaation yksityiskohtaisessa jatkokehittämisessä.

Kuulemiskierroksen perusteella on laadittu ehdotus organisaatiokaavioksi, joka oli 13.6. osakeyhtiön hallituksen käsittelyssä. Ehdotus noudattaa aiemmin esillä ollutta rakennemallia. Ehdotuksen sisäinen logiikka lähtee siitä, että henkilöstölle on luontevat ja toisiinsa nähden tasapainoiset kotipesät, jotka heijastavat SAMKin painoaloja ja osaamista. Osakeyhtiön hallitus antoi tukensa esitetylle ehdotukselle ja hyväksyi esitetyn organisaatio- ja johtamismallin tarkentamiseen tähtäävän prosessin. Ehdotus lähetetään omalle väelle erillisenä tiedotteena tänään.

Organisaatiokaavio koostuu kuudesta osaamisklusterista sekä kolmesta poikkileikkaavasta prosessista (Opetus, TKI ja yrityspalvelut sekä Korkeakoulupalvelut). Osaamisklusterit ovat asiantuntijahenkilöstön kotipesiä ja osaamisen kehittämisen keskuksia, jotka kattavat SAMKin koko asiantuntijatehtävien kirjon (opetus, TKI, aluekehitys, palvelutoiminta).

Ydinprosessit (opetus sekä TKI ja yrityspalvelut) sisältävät vain prosessien johtamisen ja kehittämisen edellyttämän henkilöstön. Prosessivastuu sekä toiminnan edellyttämät resurssit on ehdotuksessa keskitetty yhdelle henkilölle (vararehtori). Sisäisten palvelujen ja muiden tukiprosessien ja palvelujen henkilöstö on niin ikään keskitetty yhden johtajan alaisuuteen - Korkeakoulupalvelut nimiseen toimintayksikköön. Korkeakoulupalvelut sisältävät alustavasti seuraavat sisäiset ja ulkoiset palvelut: opiskelijapalvelut, kansainväliset palvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, viestintäpalvelut, talouspalvelut, projektipalvelut, hankintapalvelut, hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, kiinteistöpalvelut, koulutuksen myynnin tukipalvelut, kielikeskuspalvelut sekä sisäiset kehittämispalvelut.

Kuulemiskierroksella monessa palautteessa korostettiin sitä, että henkilöstön oli siinä vaiheessa vaikea ottaa kantaa yksityiskohtiin, kun ehdotus oli vasta rakennemallin tasolla. Palautteissa toivottiin mahdollisuutta perusteelliseen keskusteluun, mieluiten dialogin muodossa. Tähän perustuen osakeyhtiön hallitukselle tehty esitys sisälsi aiemmasta hieman muutetun aikatauluehdotuksen. Organisaatiomalli on tarkoitus hyväksyä lopullisesti vasta osakeyhtiön hallituksen kokouksessa 21.8.2012. Kesän aikana ehdotuksesta keskustellaan ja malliin tehdään elokuussa tarvittavia tarkennuksia.

Toivon, että otat kantaa esitettyyn ehdotukseen ja tuot esille rakentavia kehittämisehdotuksia. Ota rohkeasti kantaa myös muiden esittämiin ehdotuksiin. Itse vastaan kaikkiin kommentteihin, jotka mielestäni edellyttävät vastaamista. Toivon avointa ja vilkasta keskustelua, mieluiten reilusti omalla nimellä.

Kommentit rahoitusmalliin

Tähän rahoitusmalliluonnokseen pyydettiin OKM:stä webropol-kyselynä kommentteja 1.6.2012 mennessä. Ohessa antamani kommentit esitettyihin kysymyksiin:

Tukevatko ehdotetut koulutuksen indikaattorit aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä?

Indikaattorit ovat pääosin oikeansuuntaiset ja tukevat ammattikorkeakoulujen lakisääteisten tehtävien suorittamista.Kuitenkin painotus on aivan liikaa tässä koulutuksessa, kun 90% ehdotetaan jaettavaksi koulutuksen perusteella (Kts. TKI-toiminta). Koulutuksen osuuden tulisi olla korkeintaan 85% sisältäen ylemmät korkeakoulututkinnot. Tutkintojen määräävä asema rahoituksen määräytymisessä tulee säilyttää, onhan alueiden yrityksen pitkälti riippuvaisia ammattikorkeakoulujen tarjoamasta työvoimasta. Sen sijaan opintopisteiden kertymän merkitystä mallissa tulee laskea, koska se muutoin ohjaa kehittämään opetusprosessia jopa haitallisella tavalla, jättäen kaiken muun (ml. aluekehitystehtävä) varjoonsa.

Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrä on ongelmallinen mittari. Mittarihan suoraan kannustaa ammattikorkeakouluja palkkaamaan työttömiä vastavalmistuneita vuoden viimeiselle viikolle, jolloin mittaus suoritetaan. Toisaalta mittari ei millään lailla ota huomioon varusmieheksi tai ulkomaille töihin siirtyjiä, jotka useissa tapauksissa ovat työllistyneitä. Esimerkiksi suuri osa merenkulun opinnoista valmistuneista ei ole mukana luokassa 'työlliset' vaan luokassa 'muut' juuri siitä syystä, että ovat Suomen verohallinnon tietojen ulkopuolella.

Ei ole mitään perustetta miksi ammatillinen opettajankoulutus tulisi olla erillisenä rahoitusperusteena mukana mallissa. Näkisin, että se voidaan hyvin liittää avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin sekä erillisiin opintoihin. 

Mikäli mielestänne ehdotetut koulutuksen indikaattorit eivät riittävissä määrin tue tavoitteita, millä tavoin muuttaisitte indikaattorivalikoimaa? 


Koulutuksen perusteella ehdotan jaettavaksi 82%, joka jakaantuisi indikaattoreiden perusteella seuraavasti:

• Ammattikorkeakoulussa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 52%, josta ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2%

• Vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä 20 %

• Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrä 2 %. Tämä mittari on paikallaan, mutta sitä on kehitettävä edellä mainituilta osin.

• Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja erillisten opintojen suoritetut opinnot sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot (vain valmistuneet lasketaan mukaan) 2 %. Poistetaan siis ammatillinen opettajankoulutus omana kohtanaan ja liitetään se yhteen avoimen ammattikorkeaopintojen kanssa. Molemmissa tapauksissa indikaattorissa lasketaan opintopisteitä (ammatillisessa opettajankoulutuksessa valmistuneilta 60 op.), jotka voidaan laskea yhteen.

• Opiskelijapalaute 3 % (Ok)

• Ammattikorkeakoulusta lähtevä ja ammattikorkeakouluun saapuva kansainvälinen opiskelijavaihto (vähintään 3 kk mittaiset vaihdot, amk-tutkintojen opiskelijat) ja ulkomaalaisten ammattikorkeakoulussa suorittamat ammattikorkeakoulututkinnot 3 %. (Ok)


Tukevatko ehdotetut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan indikaattorit aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä?


Esitetyt TKI-indikaattorit eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue TKI-toiminnan kautta tehtävää aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä. TKI-toiminnan osuus jaettavasta rahoituksesta on aivan liian pieni. Todellisuudessa TKI-toiminnan osuus rahoituksesta on vain 6%, joka jakaantuu TKI-toiminnan rahoitukseen (4%) ja julkaisuihin (2%). Suoritetut ylemmät tutkinnot ja maksullinen palvelutoiminta eivät heijasta TKI-toimintaa; ylemmät tutkinnot vain pienltä osin ja maksullinen palvelutoiminta on titlastokeskuksen määrittelyn mukaan T&K-toiminnan ulkopuolella. Suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tulisi siirtää osaksi suoritettuja tutkintoja (koulutusindikaattorit).

Näin pieni TKI-osuus ei kannusta vakavaan TKI-toiminnan kehittämiseen ja on näin ollen OKM:n itse esittämien linjausten vastainen. OKM on sitoutunut edistämään rakenteellista kehittämistä, jonka tavoitteena on muodostaa riittävän laajoja ja innovatiivisia alueellisia osaamisympäristöjä ja korkeakouluyksiköitä. Näin vahvistettaisiin edellytyksiä laadukkaaseen TKI-toimintaan ja kilpaillun tutkimusrahoituksen saamiseen.

Ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys alueella sijaitsevien yritysten kilpailkyvyn edistäjinä ja tästä syystä TKI-osuuden laskennallisesta rahoituksesta tulisi olla vähintään 15%.  Julkaisuilla puolestaan on suuri merkitys tiedon välittäjänä ja aluekehityksen edistäjänä, ja nykyisen ehdotuksen mukainen 2% ei riittävällä tavalla kannusta ko. julkaisutoimintaan. Valtaosa rahoitusmallin kuulemistilaisuuteen 22.3.2012 osallistuneista kannatti TKI-toiminnan laskennallista osuutta välille 15-20%. Lisäystä ehdotetaan sekä TKI-toiminnan rahoituksen että julkaisujen indikaattoriin. 

Mikäli mielestänne ehdotetut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan indikaattorit eivät riittävissä määrin tue tavoitteita, millä tavoin muuttaisitte indikaattorivalikoimaa?


TKI-toiminnan perusteella ehdotan jaettavaksi18%, joka jakaantuisi indikaattoreiden perusteella seuraavasti:

Ulkopuolisen TKI‐toiminnan rahoitus (12%) sisältää yhteisrahoitteisen TK-rahoituksen mm. Akatemialta, TEKES:iltä, EU:lta (ml. rakennerahastot sis. kansallisen osuuden jota nykyään ei enää eritellä), ministeriöltä ja muilta julkisilta rahoittajilta (rahastot, säätiöt) sekä järjestöiltä ja yrityksiltä tulleen hankerahoituksen. Tiedot Tilastokeskuksen tk‐aineistosta.

Maksullisessa palvelutoiminnassa (2%) ammattikorkeakoulu laskuttaa tuottamistaan TKI-palveluista, järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista sekä tuotteista ulkopuolisia asiakkaita. Ulkopuolisena asiakkaana pidetään myös ammattikorkeakoulun ylläpitäjää. Tähän maksullisen palvelutoiminnan tulorahoituksen laskentaperusteeseen ei oteta mukaan opetusmaatilan‐ eikä harjoitusmetsän tuloja. Tiedot Opetushallituksen kustannustiedonkeruusta.

Julkaisut, taiteellinen toiminta jne.(4%).


Tukeeko ehdotettu rahoitusmalli profiloitumista ja strategista kehittämistä?

Tätä tavoitetta rahoitusmalli ei palvele kuin osittain. Vanha totuus on, että sitä saa mitä mitataan. Jos valtaosa rahoituksesta määräytyy tutkintojen ja opintopistekertymän perusteella niin suurimmat ponnistelut kaikissa ammattikorkeakouluissa kohdistuvat opintoprosessien parantamiseen ja optimointiin. Profilointi ja strateginen rakenteellinen kehittäminen tulee pohjautumaan pitkälti erilliseen strategiseen hankerahoitukseen.

Millä indikaattoreilla ehdotettujen lisäksi opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä voitaisiin mitata luotettavasti?

Tähän ei ole tarjolla valmista luetettavaa indikaattoria. Nykyinen tunnuslukutavoitteissa oleva indikaattori "TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä oleva opiskelija" ei ole luotettava, koska sitä ei ole kyetty määrittelemään ja rajaamaan sekä mittaamaan indikaattoriksi kelpaavalla tavalla. Tähän laskettavien opintopisteiden perusteet vaihtelevat ammattikorkeakouluittain.

Tulisi pyrkiä kehittämään ja testaamaan tätä tarkoitusta varten kokonaan uusi indikaattori.


Palveleeko rahoitusmalliehdotus asetettujen tavoitteiden saavuttamista?


Se mitä rahoitusmalliehdotus palvelee on suoraan johdettavissa sen sisällöstä, eli sitä saa mitä mitataan. Edellä esitetyt parannusehdotukset tuovat painopistettä paremmin TKI-toimintaan ja yritysten palveluun säilyttäen kuitenkin tutkintojen merkittävän aseman (yli 50%).

Se mitä mittaristosta puuttuu on työelämäyhteistyö, ammattikorkeakoulujen yksi peruspilareista. Työelämäyhteistyölle kaivataan kipeästi hyvää uutta mittaria. Sellaiseksi ei riitä maksullisen palvelutoiminnan määrä, joka aivan liiaksi ohjaa ammattikorkeakouluja konsulttitoimistojen reviirille. Uusi mittari voisi lähteä samantyyppisistä lähtökohdista kuin EK:n toteuttama oppilaitosyhteistyön kysely (kts raportti).

Joukkoistamista

Tämän uuden sanan opin Helsingin Sanomista muutama aamu sitten. Joukkoistamisella (engl. crowdsourcing) tarkoitetaan kansanjoukkojen osallistumista esim. päätöksentekoon tavoitteena hyödyntää suuren yleisön tieto-taitoa jonkin ongelman ratkaisussa.  Joukkoistaminen tarkoittanee suunnilleen samaa kuin osallistava suunnittelu, joukkoistamisessa tehtävä vain ulkoistetaan todella suurelle populaatiolle. Päätöksenteko edelleenkin jää päätöksentekijöille.

SAMKin organisaatiouudistus joukkoistettiin torstaina koko henkilökunnan pohdittavaksi. Uudesta organisaatiosta on olemassa vasta matriisin muotoinen rakennemalli. Nyt kysytään mitä sisältöä tähän rakenteeseen pitäisi liittää. Kuinka monta vertikaalia asiantuntijoiden kotipesää, osaamisen kehittämisen klusteria, ja mitkä ne ovat? Kuinka monta poikkileikkaavaa prosessia, ja mitkä ne ovat?

Silloin kun joukkoistetaan, avoimien kysymysten tulee olla aidosti avoimia. Jos on olemassa jokin ratkaisuehdotus, se on reilua tuoda esille. Korviini on kantautunut kommentteja, että uusi organisaatio on jo olemassa, sitä ei vain vielä kerrota. Voin vakuuttaa, että tämä ei tässä tapauksessa pidä paikkaansa. Olen toki itsekin pohtinut kysymyksiä, mutta hyvää ratkaisua en mielestäni ole keksinyt.

Joukkoistaminen olisi sopinut hyvin ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin suunnitteluun. OKM järjesti rahoitusmallista joukkoistamiseen verrattuna pienimuotoisen kuulemis- ja keskustelutilaisuuden maaliskuun lopulla Helsingissä. Tilaisuudessa nousi paljon hyviä kehittämisehdotuksia. Nyt kun rahoitusmallin alustava luonnos tuli perjantaina kommenteille, en juurikaan löydä enkä tunnista kuulemistilaisuuden vaikutusta ehdotuksessa.  Esimerkiksi mallin rakenne on uudessa ehdotuksessa täsmälleen sama kuin kuulemistilaisuudessa, vaikka tähänkin tuli jopa käytännössä yksimielisiä muutosehdotuksia.  

No toisaalta, rahoitusmallihan tuli vasta kommenteille, joten nyt sitä täytyy ryhtyä kommentoimaan. Palaan kommentteihin erikseen.

AMKt ja TKI

Tällä viikolla pidetyillä AMK-päivillä julkistettiin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kansainvälinen arviointi. Oslon yliopiston kasvatustieteiden professori Peter Maassenin johtaman arviointiryhmän raportti otettiin yleisesti ilolla vastaan. Ammattikorkeakouluväki löysi raportista mitä halusikin löytää – voimakkaita kannanottoja rahoituksen lisäämisen puolesta. Itse olen hiukan hämilläni.

Ehkä tutkijan taustastani johtuen minun täytyy hämmästellä raportin ammattikorkeakoulujen ohjausta, rahoitusta ja tukimekanismeja koskevia kannanottoja. Arviointiryhmän näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan ohjausta ja rahoitusta on vahvistettava huomattavasti. Perusteena tähän esitetään sitä, että avoin kilpailu rahoituksesta on epäreilua, ellei ammattikorkeakouluja ensin vahvisteta erillisellä ammattikorkeakouluille suunnatulla rahoitusmekanismilla. Arviointiryhmä näkee ammattikorkeakoulut eräänlaisina TKI:n ”kehitysmaina”, joita täytyy ensin tukea ”kehitysavulla”, jotta ne pärjäisivät omillaan. En mitenkään voi allekirjoittaa tällaista käsitystä. Perusrahoituksensa puitteissa ammattikorkeakoulut ovat saaneet kehittää omaa TKI-toimintaansa, aivan kuten yliopistotkin. Käytettävissä niillä on ollut huomattavat alueelliset rahoituslähteet, jotka raportissa kyllä mainitaan, mutta niiden merkitys jää noteeraamatta.

Ohjauksen lisäämisen tarve nähdään raportissa siten, että TKI-toiminnan tullessa ammattikorkeakoulujen tavoitteisiin, toiminnalle ei osoitettu kunnollista ohjausmekanismia. Ennen kaikkea poliittinen ohjaus siitä, mitä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalta odotetaan, on raportin mukaan puuttunut. Seurauksena tästä TKI on ammattikorkeakouluissa kehittynyt raportin mukaan ”bottom up”. Voisi kysyä, että haittaaks se. ”Bottom up” minulle tarkoittaa alue-, tarve- tai käyttäjälähtöisyyttä, erotuksena keskitetystä ohjauksesta, jota raportissa selvästi haetaan. TKI-toiminnan soveltava ja elinkeinoelämää suoraan palveleva rooli erottaa ammattikorkeakoulut yliopistoista, joten poliittinenkin niche on ollut olemassa.

Ehdotus ammattikorkeakoulujen tukemisesta menee melko pitkälle kansainvälistymistä koskevissa ehdotuksissa. Arviointiryhmä esittää kansallisen tukimekanismin perustamista kansainvälisten TKI-rahoitushakemuksien kehittämiseksi. Erillinen kansallinen tukimekanismi suunnattuna pelkästään yhden toimijaryhmän käyttöön olisi selkeästi kilpailua vääristävää, ja mielestäni jopa resurssien haaskausta.

Samaa mieltä arviointiryhmän kanssa olen mennen tullen lukiessani osiota, jossa käsitellään indikaattoreita. Arviointi on huolissaan siitä, että indikaattoreita käytetään väärin. Olen huolissani täsmälleen samasta asiasta. Itse olen ollut kehittämässä indikaattoreita sektoritutkimuslaitoksille. Voin vakuuttaa, että yhteismitallisten laitoksia koskevien tietojen muodostaminen ei ole helppo tehtävä, ja näin todetaan myös raportissa. Tämä on selkeä viesti OKM:lle siitä, että uuden rahoitusmallin kehittämisessä tulisi laittaa jäitä hattuun.  Varsinaista käyttöönottoa tulisi edeltää perusteellinen indikaattorien kehittäminen, aineiston hankinta ja testaus.  

Ruotsin kieli hanskaan!

Kiitoksia kaikille kommenteista edelliseen lokipäivitykseeni. Sain kommentteja myös suoraan sähköpostiini. Kommentit koskivat valtaosaltaan kirjoitukseni sivujuonnetta, eli kieltenopetusta, ja siitäkin lähinnä ruotsin kielen asemaa korkeakoulututkinnossa.

Ruotsin kieli selvästi on kuuma aihe joka suhteessa. On syytä ottaa tässäkin asiassa rauhallisesti. Ruotsin kieli ei ole katoamassa tutkintovaatimuksista mihinkään. Toki voidaan keskustella siitä onko välttämätöntä, että ruotsin kielen melko vaativa koe on tutkintovaatimusten osa. Mutta tämä keskustelu ei saisi hämärtää sitä, että kaikki voitava on tehtävä tässä ja nyt tutkintojen läpäisyn eteen, ja myös  ruotsin kielen läpäisyn eteen.

Kielten opetuksen koordinaattori Tuija toi aivan oikeutetusti esille sen, että ruotsin kielikoe ei ole ylitse pääsemätön este valmistumiselle. Suurin osa niistä, joilla on pakollinen ruotsi suorittamatta, eivät ole osallistuneet valmentaviin opintoihin, tai ovat osallistuneet niihin tekemättä todellista työtä opintojen eteen. "Jos opiskelija ei käy valmentavia opintoja sitä voi verrata tilanteeseen, jossa peruskoulun oppimäärällä mennään yo-kirjoituksiin." Allekirjoitan tämän ja toivon, että opiskelijat suhtautuvat vakavasti opintoihinsa myös näiltä osin.

Vaatimustason laskeminen ei ole ratkaisu meille eikä muille korkeakouluille.

Arviointi enste

Nyt on käynnistetty aloituspaikkojen jälkeinen elämä. Aloituspaikat ovat pitkälti määritelleet SAMK Oy:n alkuajan ajankäyttöä. Vaikka tulokset ulospäin saattavat näyttää vähäisiltä, minusta on erittäin tärkeää, että on opittu hyvä päätöksenteon prosessi. Koulutuspaikkakuntien perusteellinen profilointi ja koulutustarpeen analyysi on tuonut keskusteluun syvyyttä ja on pakotettu esiin perustellut argumentit. Samalla hitaalla päätöksentekotavalla kannattaa jatkaa.

Osakeyhtiön loppuvuoden salkku on raskas ja vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Uusi tavoitesopimus valmistellaan, strategia uudistetaan, organisaatio- ja johtamismalli määrittellään, kampusratkaisut konkretisoidaan ja suunnittelu aloitetaan, henkilöstösuunnitelma laaditaan ja sitä lähdetään toteuttamaan. Yhteistä näille kaikille prosesseille on, että päätöksiä ei ennakoida eikä niihin rynnätä suinpäin - vaan että valmistelu aloitetaan systemaattisella arvioinnilla. Arviointi pitää sisällään erilaisten tavoitteiden tarkastelun eri näkökulmista.

Eilen Oy-hallituksessa käynnistettiin nykyisen organisaatiomallin kriittinen tarkastelu, joka johtanee jonkun asteiseen organisaatiomuutokseen vuoden 2013 alusta. Arvioitavia tavoitteita on toista kymmentä, jokaisen kohdalla pyritään pohtimaan sitä miten organisaation ja toiminnan organisoinnin avulla voidaan edistää tavoitteen toteutumista. Joidenkin tavoitteiden kannalta on aivan sama minkälainen organisaatiorakenne laitoksessa on, näissä tapauksissa toiminnan kehittyminen riippuu muista tekijöistä kuin organisaatiomallista. Keskeistä arvioinnissa on tunnistaa asiat joihin voidaan vaikuttaa ja vaikuttaa niihin, jotta organisaatio parhaalla mahdollisella tavalla tukee tavoitteiden toteutumista.

Yksi esimerkki arvioinnista:
Tavoite:  Kieliopetusta tehostettava
Nykymallin arviointi: Kieliopetus toteutetaan toimialoittain, siinä on päällekkäisyyttä ja tehostamisen varaa.

Mahdollisia toimenpiteitä: Perustetaan koko organisaatiota palveleva kielikeskus (voi nousta esille muitakin mahdollisia toimenpiteitä).

Arviointi tehdään nopealla aikataululla, tavoitteena tunnistaa alustavia keskeisiä toimenpiteitä jo toukokuun puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen alkaa 'Road Show' eli henkilöstön kuuleminen sarjalla keskustelutilaisuuksia. Perästä kuuluu.


PS. Toimarin Lokilla meni 10 000 katselun raja rikki. Olen otettu tästä mielenkiinnosta. Tervetuloa uudelleen, myös kommentoimaan.