perjantai 21. huhtikuuta 2017

Positiivinen rakennemuutos - lisää insinöörejä?

Mitä tehdä  insinöörikoulutukselle tässä tilanteessa, kun osaajia ei tunnu riittävän Lounais-Suomen meri- ja autoteollisuuden tarpeisiin. Muun muassa tätä kysyttiin selvitysmies Jari Jokiselta, jonka tehtäväksi annettiin selvittää mitä toimenpiteitä tässä taantuman jälkeisessä tilanteessa tulisi toteuttaa talouden ja yritystoiminnan kasvun tukemiseksi. Alueellisena esimerkkinä Jokisen tuli arvioida miten Varsinais-Suomen tekniikan alan koulutettujen tarvetta voitaisiin helpottaa. Selvitysmies Jokinen jätti raporttinsa eilen.

Selvitysmies esittää ammatillisen koulutuksen reformipilotteja, insinöörikoulutuksen lisäämistä, muuntokoulutusta, valmistuneiden liikkuvuuden lisäämistä, rakenteellisia korkeakoulutuksen yhteistyöalustoja sekä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tehostunutta rekrytointia.

Esityksessä Turun ammattikorkeakoululle esitetään yhteensä 130 uutta tekniikan alan tutkintoa, joista 94 olisi ylempiä amk-tutkintoja ja 36 amk-tutkintoja. Tutkintomäärien lisäys tulisi selvitysmiehen mukaan ottaa muiden ammattikorkeakoulujen kiintiöistä. 

Ammattikorkeakoulututkintojen lisäys jää konkreettisimmaksi numerotavoitteeksi raportissa. Jotenkin tuntuu, että tässä kohdin iso kuva on hämärtynyt ja kuvan tarkkuusalue on jäänyt kovin kapeaksi. Siitä mitä ammattikorkeakoulut voisivat yhdessä tehdä Varsinais-Suomen vajeen täyttämiseksi, ei todeta mitään. Satakunta muodostaa oleellisen osan Lounais-Suomen meriklusteria, mutta Satakunnan ammattikorkeakoulua ei tässä yhteydessä oteta huomioon. Yliopistojen yhteistyölle sen sijaan esitetään varsin kunnianhimoista ja tarkkaan kuvattua laajaa yhteistyöalustaa.

Raportissa tarkastellaan insinöörien työllistymistä ja työttömyyttä, mutta tässäkin kohdin tilannekuva ja tavoitteet jäävät vajavaisiksi. Lounais-Suomen työttömien insinöörien määrät tuodaan esille ainoastaan valmistuneiden osalta hetkellisessä tilanteessa vuosi valmistumisen jälkeen. Johtopäätökset työttömien insinöörien potentiaalista jäävät konkretisoimatta. Tilanne amk-insinöörien osalta on tiivistettynä seuraava:

Amk-insinöörien työttömyys Suomessa on vuodesta 2012 lähtien kasvanut keskimäärin 700 insinöörillä vuodessa. Tänä vuonna kasvu on taittunut ja kääntynyt selvään laskuun. Lounais-Suomessa on vuoden 2017 alussa kuitenkin yhä noin 900 työtöntä amk-insinööriä, joista 270 on Satakunnassa ja 620 Varsinais-Suomessa. Tämän reservin saaminen käyttöön kohdennetulla muuntokoulutuksella tulevina vuosina on keskeinen tavoite. Työvoimakoulutuksena tehtävä uusi korkeakoulututkinto, jolla päivitettäisiin osaaminen, on hallitukselta kaiken kaikkiaan tervetullut avaus - vaikka jäisikin lyhytaikaiseksi ikkunaksi. Työvoimakoulutuksista riippumatta ammattikorkeakoulujen kannattaa joka tapauksessa ottaa muuntokoulutus ohjeelmaansa.

Kaiken kaikkiaan mahdollisuuksien rajoissa on useampi sata uutta tai päivitettyä amk-tutkintoa Lounais-Suomessa. Se kuinka monta tutkintoa lopulta toteutuu riippuu luonnollisesti rahoituksesta, joka voi muodostua perusrahoituksesta ja/tai erillisrahoituksista.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Testimoniaaleja ammattikorkeakouluista


Kaikki kirjaimet ovat käytössä ammattikorkeakoulujen T-, K- ja I-toiminnassa. Näin todetaan jo otsikossa Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry laatimassa TKI-toimintaa käsittelevässä rakenteellisen kehittämisen raportissa.

Raportin laajassa versiossa on koostettu kattava tietomateriaali ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta. Materiaalista hahmottuvat ammattikorkeakoulujen vahvuudet, jotka eittämättä liittyvät toiminnan vaikuttavuuteen. Strategisesti johdettu TKI-toiminta, jota toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa yritysten ja työelämän kanssa, mahdollistaa osaamisen siirtymisen nopeasti aluetta hyödyntäviksi innovaatioiksi.

Raporttiin haastateltujen eri alojen vaikuttajien testimoniaaleista avautuu hienolla tavalla ammattikorkeakoulujen rooli ja merkitys sekä myös kehittämisen suuntia:

"Ammattikorkeakouluilla on merkittävä asema osaamiskeskittymissä, ekosysteemeissä ja erilaisissa verkostoissa. Tarvitaan erilaisia osaamisia, jotka liikkuvat avoimesti keskenään ongelmien ratkaisemisessa." (Riitta Maijala).
"Vaikka toiminnan eri tasot sekoittuvat, oman alueen yritysten tarpeiden tuntemus ja aito halu kehittää TKI-toimintaa yritysten tarpeista ovat ammattikorkeakoulujen vahvuus" (Mika Tuuliainen).
 "Ammattikorkeakouluilla on isompi rooli muutoksen drivereina ja muutoksen agentteina kuin, mitä on nyt osattu toisaalta ottaa ja toisaalta hyödyntää" (Bror Salmelin).
”TKI-toiminnan on entistä enemmän oltava kiinni siinä kontekstissa missä tulokset tullaan soveltamaan. ... Tämä on amk-tyyppiselle korkeakoululle mahdollisuus." (Olli-Pekka Heinonen).
"Innovaatiotoiminta on muuttumassa sykleiltään nopeammaksi, siis alustoiksi ja ympäristöiksi, ... joissa kehittäminen ja asiakkuudet ovat samanaikaisesti läsnä ja hyvin lähellä toisiaan: ammattikorkeakouluilla on tässä rooli" (Pekka Soini).
"Kun opiskelijat tietävät mitä TKI-toiminta on, he voivat myös viedä omalta osaltaan viestiä eteenpäin työelämään" (Anni Vesa).

Yllättävä mutta tervetullut testimoniaali ammattikorkeakouluista saatiin taloustieteen nobelisti Bengt Holmströmiltä eduskunnassa pidetyn puheen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Hän totesi ammattikorkeakouluista mm.: "Niissä on draivia ja ne ovat antaneet hyvin positiivisen vaikutuksen minuun... niistä täytyy jollain tavalla saada niiden voimavarat hyvään käyttöön".