keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Synergiaa

Synergia sanana pohjautuu Wikipedian mukaan kreikan sanoihin sunergiā, yhteistyö ja sunergos, yhdessä työskentely, tarkoittaen kahden tai useamman vaikuttavan tekijän kumuloivaa yhteisvaikutusta. Itselleni sana tuo mieleen aiemman organisaationi toimitalohankkeen, joka nimettiin Synergiaksi (sanaleikki SYKE + energia). Valtion kustannussäästöjen takia hanke ei ole edennyt suunnitelmia pidemmälle.Toimitalohankkeen suunnittelukilpailun yhteydessä kehitettiin Synergiaksi nimetty hiilijalanjälki-laskuri, jolla voidaan arvioida rakennusten päämateriaalien ja päärakenteiden hiilijalanjälkiä.

Tekpon käytävällä eräs opettaja pysäytti minut ja totesi synergian olevan hyvin epämääräinen käsite. Ymmärtääkseni hän epäili vahvasti sitä, että suunnitellusta toimitilayhteistyöstä yliopistokeskuksen kanssa oikeasti tulisi säästöä. Hän oli siinä mielessä oikeassa, että synergia on kuvitteellinen tai oikeammin laskennallinen suure. Absoluuttista säästöä nykytilaan verrattuna tuskin saadaan, emmekä sitä tavoittelekaan. Synergiaa voidaan kuitenkin arvioida vertaamalla samankaltaisia toimitiloja kahdessa hypoteettisessa tilanteessa: toisessa tilanteessa olisimme uusissa toimitiloissa ilman muita toimijoita, ja toisessa yhdessä yhden tai useamman kumppanin kanssa. Erotus kuvaisi saavutettuja synergiahyötyjä.

Vaikkei synergiahyötyjä ole vielä sen kummemmin kvantitatiivisesti arvioitu, voidaan kuitenkin jo nyt tunnistaa mistä synergiahyödyt muodostuisivat. Synergiahyötyjä kertyisi tilasäästöinä mm. opetustilojen ja opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tilojen saattamisesta yhteiskäyttöisiksi sekä  kirjaston, opiskelijapalvelujen tilojen ja ravintolatilojen yhdistämisestä. Tämän lisäksi toiminnallisia synergiahyötyjä kertyisi kirjasto-, opiskelija-, kiinteistö-, aula-, ravintola-, siivous-, terveys- ja turvallisuuspalveluiden yhdistämisestä. Osa näistä palveluista olisi mahdollista kilpailuttaa yhdessä. Synergiahyödyt ovat merkittäviä, suuruusluokaltaan miljoonia euroja vuodessa. Tämän päälle tulevat yhteisten tilojen myötä yhteistyön lisääntymisestä saavutettavat hyödyt. Hankeyhteistyön lisääntymisestä saatava lisäarvo on suuruusluokaltaan helposti miljoonia. Eikä tässä vielä kaikki, tämän päälle tulee vielä imagohyöty yhteisestä kampuksesta, lisääntynyt vetovoima ja heijastusvaikutukset uudessa rahoitusmallissa menestymisessä. Senkin merkitys on varmasti miljoonia.

Minusta tiekartta on selkeä, toiminnot yhteen mahdollisimman toiminnallisiin tiloihin. Suunnitteluun kannattaa panostaa, se maksaa itsensä nopeasti takaisin. Muutto on 2016 kesällä.


perjantai 19. lokakuuta 2012

Kampusta kasataan

Viime viikolla uutisoitiin Porin kampusta koskevat linjaukset. Työryhmä, jonka jäsen itsekin olen, esittää Porissa sijaitsevien korkeakouluyksiköiden sijoittamista yhdelle kampukselle. Sijaintivaihtoehtoja on jäljellä kaksi ja molemmat ovat keskustan alueella. Sijaitsee kampus kummassa paikassa tahansa, Asema-aukiolla tai Puuvillassa, tärkeintä on, että mukana olisivat kaikki korkeakoulu- ja aluekehitystoimijat.

Julkisuudessa aloitettiin välittömästi spekulointi siitä kumpi sijoituspaikka on parempi. Spekulointi on ennenaikaista, koska pöydällä on selkeä esitys vasta toisesta vaihtoehdosta, Asema-aukiosta. Puuvillan luonnos ei mielestäni ollut vakavasti otettava vaihtoehto. SAMKin sijoittaminen pilareiden varaan suojellun rakennuksen päälle oli vähintäinkin mielenkiintoinen idea, mutta jäänee idea-asteelle. Porin Puuvillan kiinteistöomistaja Renor Oy on ilmeisesti ymmärtänyt asian, koska edelleen jatkaa tarjouksensa luonnostelua. Tavoitteena Renorilla on kompaktimmat ja toisiinsa kiinteämmin yhteydessä olevat tilat, joiden yhteiskäyttö olisi helpommin toteutettavissa.

Satakunnan kansa kiirehti välittömästi ottamaan kantaa Puuvillan puolesta (SK pääkirjoitus 11.10.), vaikka kiinteistönomistajien esitykset eivät todellisuudessa vielä mahdollista vaihtoehtojen arviointia.  Vasta kun molemmista vaihtoehdoista on pöydällä toisiinsa verrattavissa olevat esitykset, kustannusarvioineen ja pohjakuvineen, arviointi voidaan toteuttaa.

Arvioinnissa pitää arvioitavia asioita painottaa oikealla tavalla. Ensiarvoisen tärkeinä kriteereinä pidän kampuskokonaisuuden toiminnallisuuteen liittyviä tekijöitä. Kampuksen keskeiset toiminnot ja niihin liittyvä tilojen yhteiskäyttö on saatava toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi yhteiskäytössä olevat opetustilat on voitava sijoittaa kaikille helposti saavutettavaan paikkaan. Myös teknisten laboratoriotilojen sijoittamisessa toiminnallisuus on oleellinen tekijä (esim. lvi, kuormaus, koneäänet, jne). Yhteiset kirjastotilat ja siihen saumattomasti niveltyvät opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tilat on kyettävä sijoittamaan kaikille toimijoille keskeiselle paikalle. Samaten yhteisten opiskelijapalveluiden tilat on kyettävä sijoittamaan logistisesti toimivaan paikkaan. Myös parkkipaikkojen riittävyys on varmistettava.

Yhtälailla ensiarvoisen tärkeä kriteeri on hankkeen hinta ja siitä ammattikorkeakouluille ja yliopistokeskukselle aiheutuvat vuokrakustannukset.

Toisarvoisina, joskin merkityksellisenä, kriteerinä pidän etäisyyttä muihin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteemme on, jos suinkin mahdollista, koota kaikki korkeakoulu- ja aluekehitystoimijat saman katon alle. Erityisen toisarvoinen on SK:n korostaman miljöön merkitys. Se että onko ympärillä historiallisia tai vähän uudempia rakennuksia ei ole päätöksen kannalta merkityksellinen. Olisihan se mukava bonus, jos olisi mahdollisuus sijoittua historialliseen miljööseen, toiminnallisuudesta tinkimättä.


sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Viestejä Meritullinkadulta

SAMKin sopimusneuvottelut käytiin torstaina. Pöydän vastakkaisilla puolilla istuivat viisi ministeriön johtavaa virkamiestä korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta sekä viisi edustajaa Satakunnan ammattikorkeakoulusta ja sen ylläpitäjäosakeyhtiöstä. Itse sopimus oli hyvin pitkälti jo iteroitu valmiiksi keväästä asti jatkuneessa sopimuksen tarjous-, vastatarjous-, jne, kirjeenvaihdossa. Kiinnostavampaa oli mitä tulevaisuutta koskevissa keskustelussa nousi esille. Tässä muistiinpanojani sekä tulkintojani käydystä keskustelusta.

Ministeriö on tunnistanut, että Satakunnan alueella toimii useita organisaatioita, jotka käyttävät rajallisia ulkopuolisen rahoituksen resursseja.  Satakunnassa ei ole juurikaan kanavoitu kehittämisrahoja SAMKin kautta. Tästä syystä SAMKin TKI-toiminta näyttäytyy moniin vastaavan kokoisiin ammattikorkeakouluihin verrattuna melko vaatimattomalta. Toimilupaharkinnassa on oleellista miten alue kokonaisuutena osoittaa olevansa sitoutunut kokonaisen korkeakoulun ylläpitämiseen. Tässä on oleellista, että alueen rahoittajat ja muut toimijat puhaltavat yhteen hiileen ja hyödyntävät täysimääräisesti potentiaaliset synergiat.

Ministeriötä kiinnosti tulemmeko hakemaan toimilupaa nykyisellä repertuaarilla. Näiltä osin "käsillä on strategisen ajattelun kohtalon kuukaudet". On harkittava alueen kokonaisedun mukainen paras ratkaisu, jossa turvataan myös taloudelliset edellytykset. Korostimme, että strategiatyömme tarkoituksena on tehdä valintaa keskittyen tärkeimpiin asioihin samalla kasvattaen korkeakoulun laatua ja tuloksellisuutta.

Porin ja Rauman kampusratkaisut luonnollisesti kiinnostivat ministeriötä. Suunnitelmia keskittää toiminnot Porin keskustan alueelle yhdessä muiden korkeakoulutoimijoiden kanssa pidettiin erittäin hyvinä. Suunnitelmat Raumalla aiheuttivat ministeriön virkamiehissä pohdiskelua, tilojen yhteiskäyttö toisen asteen huomattavasti nuorempien opiskelijoiden kanssa ei välttämättä ole ongelmatonta. Tiloja suunniteltaessa on pyrittävä varmistamaan toiminnan korkeakoulumaisuus.

Ministeriön edustajat korostivat talouspoliittisen ministerivaliokunnan vastikään tekemää linjausta, jonka mukaan yksityiselle ammattikorkeakoululle kuten SAMK Oy:lle korvataan vuosina 2014–2016 tehtäviin investointeihin sisältyvät arvonlisäverot. Tämä on merkittävä porkkana, jonka puitteissa kannattaisi rakentaa yhteistä infraa. Selvitettäväksi jää kuinka porkkanan käy siinä todennäköisessä tapauksessa, että investoinnit kampushankkeissa tekee SAMKin puolesta joku rakennuttaja.

Keskustelun lopussa palattiin ammattikorkeakoulun rooliin alueen kehittämisessä. Ministeriö näkee ammattikorkeakoulun alueen keskeisenä ajavana voimana elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen uudistamisessa. Tärkeä työkalu tehdä tätä uudistustyötä lähitulevaisuudessa on kasvusopimus ja sen liitännäinen innovatiiviset kaupungit- ohjelma, joissa ammattikorkeakoulun tulee olla näkyvästi ja vaikuttavasti mukana. Näin on ilman muuta tarkoitus.