Omistajan asialla

Omistajan sitoutuminen osakeyhtiön toimintaan on ensiarvoisen tärkeää. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut, että se haluaa nähdä valmisteltavissa toimilupahakemuksissa omistajien vahvan panoksen ja sitoutumisen ammattikorkeakoulujen kehittämiseen.

SAMKilla on poikkeuksellisen laaja omistuspohja, omistajia on kaiken kaikkiaan 16, joista 13 kuntia ja kolme yksityisiä järjestöjä (kaksi kauppakamaria ja yksi yrittäjäjärjestö). Toimilupien valmistelu lähtökohtana käynnistettiin omistajastrategian valmistelu jo viime vuoden puolella.Omistajastrategia luo perustan, jolle rakentaa varsinaista strategiaa. Omistajastrategiaan tähtäävä prosessi oli palkitseva, omistajilla oli selkeä halu määritellä omistuksensa tahtotila sekä strategiset tavoitteet.

SAMK on yleishyödyllinen yhteisö. Yleishyödyllisen yhteisö on tuloverolain (TVL 1535/1992) 22 §:n 1 momentin mukaan yleishyödyllinen, jos 1) se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä, 2) sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin ja 3) se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Kaikkien kolmen ehdon tulee toteutua yhtäaikaisesti.

Tällä hetkellä SAMK on keskellä valtavaa rakenteellista muutosta, jossa yhtiön liikevaihto on pienenemässä yli 20%. Käynnissä on toimilupahakemuksen valmistelu, jonka yhteydessä tulee määritellä toiminnan taloudelliset edellytykset, eli se miten toiminta sopeutetaan ilmoitettuun n. 10 miljoonan perusrahoituksen leikkaukseen.

Tämän tyyppisessä kriittisessä muutostilanteessa yleishyödyllisen yhteisön omistajien edut helposti risteävät. Yleishyödyllisyyden määritelmän perusteella voidaan johtaa, että yksittäisen omistajan (rajoitetun henkilöpiirin) etuja voidaan rajoittaa kunhan yhteisön yleishyödyllisyys aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä säilyy. Sopeuttamisen ei välttämättä tarvitse kohdistua omistajiin tasapuolisesti, kunhan määritelty yhteiskunnallinen tehtävä toteutuu toimenpiteen myötä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikä on tämä yhteiskunnallinen tehtävä? Otan sen suoraan omistajilla päättävissä elimissä hyväksyttävänä olevan omistajastrategian tahtotilan määrittelystä:

Maakuntaa ja sen lähialueita palvelee kansainvälisesti korkeatasoinen ja vetovoimainen ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa osaavaa työvoimaa sekä aluekehitystä tukevaa T&K- toimintaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin

Kansainvälisesti korkea taso ja vetovoimaisuus ovat käytännössä parhaiten saavutettavissa keskittämällä toimintaa yhteen paikkaan. Tarjonta alueen elinkeinoelämän tarpeisiin toteutuu käytännössä parhaiten, kun koulutus on mahdollisimman lähellä palveltavaa elinkeinoa. Tässä tapauksessa siis kansainvälisyys ja alueellisuus lyövät tavoitteina toisiaan kasvoille. Kysymys on ennen muuta siitä miten nämä tavoitteet sovitetaan yhteen.

Hyvänä esimerkkinä tavoitteiden ristiriidasta käy mahdollinen hoitotyön keskittäminen Raumalta Poriin, eli omistajalta toiselle (Länsi-Suomi 30.4.2013). Keskittämisellä saavutettaisiin kustannushyötyjen lisäksi laadullisia hyötyjä kehittämällä simulaatio- ja muita oppimisympäristöjä  yhdessä paikassa. Tällä voitaisiin vaikuttaa positiivisesti vetovoimaan ja kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen. Toisaalta keskittämisellä menetettäisiin osa Rauman seutukunnan ja Vakka-Suomen alueen hakijoista Turun AMK:lle ja mahdollisesti heikennettäisiin Rauman ja eteläisen Satakunnan asemaa hoitajien rekrytoinnissa. Toisin sanoen huoltovarmuus vaarantuisi. Vai vaarantuisiko - jos samalla panostettaisiin voimakkaasti hoitajien harjoittelumahdollisuuksiin Raumalla. Harjoittelu on todettu ehkä tärkeimmäksi rekrytoinnin väyläksi.

On tärkeää tunnistaa muutokseen liittyvät uhat, mutta aivan yhtä tärkeää on pystyä näkemään muutokseen sisältyvät mahdollisuudet. Ja tarvittaessa panostaa niihin.

Mediakritiikkiä

Varoitan jo etukäteen, tämä kirjoitus sisältää mediakritiikkiä. Olen henkilökohtaisesti mieltynyt tähän lajiin, yksi mieliohjelmiani on Ruben Stillerin vetämä Pressiklubi. Toivoisin, että myös SAMKin viestinnän opiskelijat omaksuisivat terävän kriittisen asenteen tulevaan työhönsä.

Tällä kertaa otan kriittisen tarkastelun alle kaksi kirjoitusta eilisestä Satakunnan kansasta; pääkirjoituksen, joka oli otsikoitu Kankaanpään taidekoulu säilytettävä Satakunnassa sekä samasta lehdestä Enemmän-liitteen sivun 8 atikkelin "Selvitysmiehet esittävät mitä vaan". Lehdellä on oikeus valita linjansa ja pääkirjoitus on se oikea paikka lehdelle ottaa kantaa. Kuitenkin tärkeänä ohjenuorana on hyvä pitää mielessä journalistin velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen (JSN:n ohje 8).

Varsinaisia virheitä on artikkeleissa on kaksi. Toinen on lauseessa, joka toistuu lähes samasanaisena molemmissa kirjoituksissa "Taidekoulun lakkautusta esitti selvitysmies Pentti Rauhala, jolta oli tilattu arviointi SAMK:in ja Turun ammattikorkeakoulun yhdistämisestä.”  Lauseen loppuosan osalta tieto on olennaisesti virheellinen ja antaa kuvan, että ammattikorkeakoulut tilasivat selvityksen taikka arvioinnin fuusiosta. Fuusioista tai ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä ei tilauksessa ollut lainkaan kyse. Tilauksen sisällöstä tiedotettiin jo tilauksen yhtedessä sekä loppuraportin valmistuttua. Kuten SAMKin ja Turun AMK:n yhteisestä tiedotteesta 2.4.2013 käy ilmi työ oli ”Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien tilaama selvitys ammattikorkeakoulujen strategisen yhteistyön kehittämisestä ja tulevaisuuden toimintamallista”.

Virhe tuntuu pieneltä, mutta se on merkittävä. Virheellinen nimitys antaa koko selvitykselle epäilyttävän leiman, mutta ennen kaikkea se antaa väärän viestin selvityksen luonteesta niin SAMKin henkilökunnalle, opiskelijoille kuin sidosryhmillekin. Journalistilla on velvollisuus oikaista tekemänsä virhe (JSN:n ohje 20).

Toinen virhe koskee maakuntajohtajan lausumaa. Hän toteaa artikkelissa, että - "Esimerkiksi minua selvityshenkilö ei kuullut lainkaan. Kolme eri aikaa oli sovittuna, mutta aina selvitysmies perui ne, toteaa Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala". Lausuma ei pidä paikkaansa, yhteistä aikaa yritettiin sovitella pitkään, ja ainakin yhtä usein sovitun ajan perui maakuntajohtaja itse. Jos kyseessä on asian kannalta merkittävä tieto, se olisi ollut helposti tarkistettavissa (JSN:n ohje 10) esimerkiksi henkilöltä, joka järjesteli kaikki selvitysmiehen tapaamiset. Jos taas kyseessä ei ollut asian kannalta merkittävä tieto, sitä ei olisi pitänyt julkaista lainkaan. 

Tuokin virhe artikkelissa tuntuu vähäpätöiselta, mutta se syö selvitysmiehen uskottavuutta ja kyseeenalaistaa hänen työhön paneutumisensa, joten kokonaisuuden kannalta se on merkittävä.

Oman lukunsa muodostavat pääkirjoituksessa siteeratut omat lausumani ja viittaukset blogiini, ja kuinka niitä on mutkat oikoen tulkittu. Pääkirjoituksessa todetaan "Myös SAMK:in toimitusjohtaja Juha Kämäri puolustaa esitystä blogissaan vedoten selvitysmiehen käyttämiin perusteluihin; taideopetus on luonteeltaan valtakunnallista ja kannattaa siksi järjestää Kankaanpäätä suuremmissa yksiköissä." Pääkirjoitukseen on valikoitu sanamuoto, josta voi päätellä, että olisin jo kantani muodostanut. En ole muodostanut, tulkitsen blogissani selvitysmiehen päättelyketjua ja sitä kuinka hän muodosti oman johtopäätöksensä. Tein sen, koska johtopäätöksiä on minusta julkisuudessa tulkittu väärin. Tapoihini tai tehtäviini ei kuulu muodostaa valmisteilla olevista asioista kantaa ennen kuin valmistelu on kaikilta osin valmis.

Nyt valmistellaan toimilupahakemusta ja siihen liittyen lasketaan taloudellisia toimintaedellytyksiä vuoteen 2018 saakka. Pienten koulutusohjelmien lakkauttaminen on yksi mahdollinen osa SAMKin n. 10 miljoonan vajeen umpeen kuromisen keinovalikoimaa.

Toinen minun suuhuni laitettu kokonaisuus on kummallinen kooste eri lähteistä koottua tietoa: "Toimitusjohtaja Kämäri pitää selvitystä toteuttamiskelpoisena. Hän muistuttaa kokonaisuuden olevan taidekoulua suurempi ja tähtäävän pysyvään toimilupaan. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat ovat katkolla syksyllä. Hyvin todennäköistä on, että toimilupien määrä tulee vähenemään nykyisestä 25:stä."

Olen antanut SK:lle vain yhden haastattelun selvityksestä ja senkin kirjallisena. En ole antanut SK:lle haastattelua, jossa olisin todennut, että pidän selvitystä toteuttamiskelpoisena. SK on käyttänyt lausetta, niin kuin se olisi SK:lle annettu lausuma. Tämän lause on julkaistu Yle Satakunnalle antamassani haastattelussa, ja tuolloin puhuin selvityksestä kokonaisuutena en mistään yksityiskohdasta kuten Kankaanpään taidekoulu. Journalistin ohjeet korostavat toisen työtä käytettäessä hyvää tapaa, lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja (JSN:n ohje 7). Lisäksi SK käyttää lausumaani hyvin vapaasti tarkistamatta missä asiayhteydessä lausuma on alunperin annettu (JSN:n ohje 10)

Kappaleen loppuosassa viitataan toimilupaprosessiin. Totta on, että ammattikorkeakoulujen toimiluvat ovat katkolla syksyllä. Epäselväksi jää se kenen mielipiteestä viimeisen lauseen sisältämässä toimilupien määrän mahdollisessa vähentämisessä on kysymys. Lukija tulkitsee, varmaankin, että on kyse minun mielipiteestäni, koska se on suoraan kiinni muissa lausumissani. Minä en ole tätä mielipidettä lausunut, olen blogissa ainoastaan siteerannut sivistyspoliittisen ministeriryhmän 24.2.2012 linjausta, jonka mukaan toimilupien määrän vähentäminen nykyisestä 25:stä olisi toimilupauudistuksen yhteydessä tarkoituksenmukaista niin koulutustarpeen kuin käytettävissä olevan julkisen rahoituksen näkökulmasta.

Tämänkin osalta peräänkuulutan huolellisuutta alkuperäisten lähteiden esille tuomisen suhteen. Tätä samaa huolellisuutta ja asiassa pysymistä toivon jatkossa kaikilta, jotka ottavat osaa erittäin tervetulleeseen keskusteluun. Huomenna SK ilmeisesti jatkaa asiassa...

Ajojahti vai selviytymiskeino

Selvitysmiehen erinomainen raportti SAMKin ja Turun AMK:n yhteistyön syventämisestä on kirvottanut varsin kärjekkäitä kannanottoja. Odotetusti median huomio on kohdistunut lähes ainoastaan raportin yhteen ehdotukseen, ja keskustelussa ei juuri muusta ole puhuttukaan. Raportin tarkoitus on paljon laajempi ja merkityksellisempi. Tarkoituksena on varmistaa sekä SAMKin että Turun AMK:n pysyvä toimilupa.

Raportistakin käy ilmi, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat ovat katkolla, toimilupia tulee hakea 30.9. mennessä ja niistä päätetään vuoden loppuun mennessä. Tämä on dramaattinen hetki ammattikorkeakouluille. Ei ole missään nimessä läpihuutojuttu, että toiminta näin uhataan lakkauttaa, ellei sitä erikseen onnistuta menestyksellisesti perustelemaan. On syytä todeta, että sivistyspoliittisen ministeriryhmän 24.2.2012 linjauksen mukaan toimilupien määrän vähentäminen nykyisestä 25:stä olisi toimilupauudistuksen yhteydessä tarkoituksenmukaista niin koulutustarpeen kuin käytettävissä olevan julkisen rahoituksen näkökulmasta.

OKM on esittänyt, että toimilupapäätökset perustuvat kokonaisharkintaan, jonka keskeisiä kriteereitä ovat koulutustarve sekä hakijan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Toiminnallisina edellytyksinä on mainittu erityisesti ammattikorkeakoulun riittävä koko koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutuksen järjestäminen opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa (lue: riittävän suurissa) ryhmissä, jotta varmistetaan riittävä resurssipohja sekä opetukseen että TKI-toimintaan. Näitä kriteerejä vasten toimilupapäätöstä punnitaan.

Selvitysmies on punninnut asioita juuri näitä kriteerejä vastaan. Kankaanpään taidekoulun osalta hän on todennut, että aloittava ryhmä on alunperinkin pieni (20), valmistuvista opiskelijoista työllistyy vain pieni osa (n. 40%) ja näistä Satakunnan alueelle jää hyvin pieni osa (n. 25%). Satakunnan alueelle valmistuvista työllistyy koulutuksen jälkeen vuosittain siis keskimäärin kaksi ammattilaista. Johtopäätöksenä on, että koulutus on luonteeltaan valtakunnallista ja että se kannattaisi toteuttaa suuremmissa yksiköissä. Tällä perusteella selvitysmies esittää Kankaanpään taidekoulun lakkauttamista ja koulutusvastuun keskittämistä Turun AMK:lle. Kyse ei siis ole ajojahdista eikä Turun ja Kankaanpään vertailusta miltään osin. Kyse on ainoastaan toimilupaprosessiin liittyvästä harkinnasta.

Kokonaan huomiotta on jäänyt selvitysmiehen ehdotus siitä, että pieniä seutukuntia ja yrityksiä palvelisi paremmin opinnäytetöiden ja projektien välittäminen sekä avoimen ammattikorkeakoulun ja tilauskoulutuksen tarjonta yhteistyössä kehittämisorganisaatioiden kanssa kuin hajautettu alueen tarpeisiin liittymätön tutkintokoulutus. 

Selvitysmies ei luonnollisestikaan ole kyennyt menemään kovinkaan syvälle siinä miten ammattikorkeakoulujen talous tulisi sopeuttaa määrärahojen leikkausten jälkeiseen tilanteeseen. Talouden sopeuttamisen osoittaminen on yksi ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten keskeisimmistä osioista. SAMK menettää vuosittaisesta perusrahoituksestaan n. 10 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä. Tämä merkitsee reilusti yli 20%:n leikkausta vuoden 2012 rahoitukseen verrattuna. Miten siis talouden sopeuttaminen tehdään? Leikkausten pitää kohdistua toimintaan, tässä mittakaavassa sopeuttamista ei voi tehdä juustohöyläperiaatteella. Selvitysmies tuo esille Kankaanpään taidekoulun merkityksen myös taloudellisessa sopeuttamisessa. Tätä kustannusvaikutusta verrataan jatkotyössä muihin mahdollisiin toimiluvan kannalta perusteltuihin leikkauskohteisiin. Jostain se 10 miljoonaa on raavittava kasaan, mitään helppoa ratkaisua siihen ei ole olemassa. Tekemättömät leikkaukset toisaalla edellyttävät lisäleikkauksia muualla.

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toukokuun yhtiökokouksen jälkeen aloittava uusi hallitus on vaikeiden päätösten edessä. Päätökset on tehtävä syyskuuhun mennessä.