Eilisessä eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisen vaiheen lakiesitystä. Keskustelussa kävi selkeästi ilmi mitkä ovat eduskunnan kipupisteet hallituksen esityksessä. Lähetekeskustelu on antoisaa seurattavaa. Eduskunnan välittömästi taltioimat ja julkaisemat puheenvuorot armottomasti paljastavat kaikki helmet ja sammakot, tarkasti sanasta sanaan.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) nosti keskustelun avatessaan esille kaksi ylevää periaatetta: tutkimuksen laadun sekä yhdistymisvapauden. Molemmissa kohdin hän toi selkeästi esille omat kantansa, mutta avatessaan asiaa enemmälti kompastui pahemman kerran itse rakentamiinsa perusteluihin.
Edustaja Vahasaloa "nikotutti" ammattikorkeakouluille pykälään 4 kirjattu tehtävä, jonka toisen momentin tutkimus‐ ja kehitystyötä koskevasta kohdasta on poistettu määre "soveltava".
Vahasalon mielestä yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta,
ammattikorkeakouluissa tehdään soveltavaa tutkimusta. Jos nämä sotketaan
keskenään, siitä ei Vahasalon mukaan hyvää seuraa,
hän pelkää että tutkimuksen
tasomme laskee. Vahasalo ei selvästi ole sisäistänyt tutkimuksen olemusta. Tutkimuksen tulee aina perustua hyvään tieteelliseen käytäntöön. Tiede ja tieteellinen tutkimus on avointa, itseään korjaavaa eikä sitä tule rajata minkään tahon erityisoikeudeksi.
Lähes kaikki ammattikorkeakoulut, SAMK mukaan lukien, ovat yliopistojen ja muiden tutkimusorganisaatioiden ohella sitoutuneet tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa”. Ammattikorkeakoulujen tutkimus noudattaa siten tieteellisiä periaatteita, riippumatta siitä onko tutkimus luokiteltavissa perustutkimukseksi, soveltavaksi tutkimukseksi tai jonkin muun tutkimuskäsitteen alle. Kaikki luokittelut ovat keinotekoisia ja siitä syystä turhista luokittelevista määreistä on lakitekstissäkin haluttu päästä eroon. Aivan hyvin riittää kun laissa todetaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan olevan työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa.
Toinen Vahasaloa nikotuttanut kohta hallituksen esityksessä oli opiskelijakunnan pakkojäsenyysasia. Vahasalon mukaan yliopisto on se ainoa taho, jolla se perustuslain mukaan voi olla. Anteeksi kuinka? Eihän missään ole näin säädetty. Totta on, että yliopistolaissa on ylioppilaskunnan pakkojäsenyys, mutta ei sitä siellä, saatikka perustuslaissa, ole millään tavalla rajattu yliopistojen erityisoikeudeksi.
Perustuslakivaliokunta katsoi yliopistolakia käsitellessään, että ne erityiset tehtävät, joita ylioppilaskunta
hoitaa suhteessa yliopiston hallintoon sekä opintososiaalisista
etuuksista päättäviin ja opiskelijan
perusterveydenhuollosta vastaaviin tahoihin nähden
muodostavat riittävän perusteen ylioppilaskunnan
pakkojäsenyydelle.Nyt täsmälleen vastaavat tehtävät on hallituksen esityksessä sisällytetty ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnille. Jos perustuslakivaliokunta evää opiskelijakuntien pakkojäsenyyden, tulee se poistaa myös yliopistojen ylioppilaskunnilta.
Evästävän lähetekeskustelun jälkeen asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan
on annettava lausunto.
keskiviikko 23. huhtikuuta 2014
keskiviikko 9. huhtikuuta 2014
Hakijat sumassa
Kirjoitin vastailmestyneessä Agora-lehdessä opiskelijavalinnan suunnitelluista uudistuksista.
Tänään korkeakoulujen johdon tilaisuudessa käsiteltiin mm. opiskelijavalintauudistuksen etenemistä ja hakijasuman käsittelyä. On syytä päivittää Agora-puheenvuoroni sen perusteella mitä Helsingissä kuulin ja ymmärsin.
Hallitusohjelmaan kirjatun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen tarkoituksena on pidentää työuria alkupäästä sujuvoittamalla korkeakouluopintoihin pääsyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäinen ratkaisu hallitusohjelman tavoitteeseen käsitti kolme toimenpidettä: i) hakujärjestelmä muutetaan siten, että yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan samanaikaisesti ja vain yhden paikan voi vastaanottaa, ii) kertynyt hakijasuma puhdistetaan lisäämällä määräaikaisesti aloituspaikkoja, ja iii) lakia muutetaan siten, että yhteishaun opiskelupaikat varataan kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakeville.
Toimenpiteistä ensimmäinen on toteutumassa tänä syksynä, toinen sisältyy toimenpiteenä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, kolmas toimenpide jätetään lakiesityksenä eduskunnalle sen jälkeen kun ammattikorkeakoululaki on hyväksytty.
Hakijasuma on kasvanut vähitellen viimeisen viiden vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan ilman opiskelupaikkaa jäi vuonna 2007 noin 56 % saman vuoden ylioppilaista kun vuonna 2012 osuus oli jo 62,5 %. Hakijasuman perussyy on hyvin yksinkertainen, aloituspaikoista kilpailee jatkuvasti suurempi joukko hakijoita. Hakijasuman taustalla on vapaus valita, vaihtaa ja hakea rajoittamattoman monta kertaa. Kun hakemista ei millään alalla ole mitenkään rajoitettu, niin suosituimmille aloille pyritään lukuisia kertoja. Kun opiskelupaikka vihdoin avautuu, niin mahdollisesti jo aloitetut opinnot kylmästi keskeytetään. Juuri tähän kehitykseen hallitus on halunnut opiskelijavalintauudistuksella vaikuttaa.
Hakijasuman purkamiseksi OKM on esittänyt hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan toimenpiteen, jonka mukaisesti lisätään määräaikaisesti sisäänottoa vuosina 2014 - 2015 tulevaisuuden kannalta oleellisilla aloilla. Määräaikainen sisäänotto on ehdotuksen mukaan 3000 aloituspaikkaa, joista 2/3 näyttäisi kohdentuvan yliopistoille ja 1/3 ammattikorkeakouluille. Ministeri Kiuru totesi tänään, että hän olisi valmis 50/50 ratkaisuun, mutta ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat vastustaneet sisäänoton lisäämistä.
Erikoista suman purussa on se, että toimenpide toteutetaan välittömästi tänä vuonna siten että aloittajien lisäys sisällytetään jo aiemmin 1.4. päättyneeseen yhteishakuun. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset paikkojen lisäyksestä tulee tehdä 15.5. mennessä. Ehdotukset paikkalisäyksistä OKM pyytää korkeakouluilta vielä tällä viikolla. Ehdotuksessa tulee perustella ehdotetun alan työvoimatarve sekä hakukohteen vetovoima ja opiskelun läpäisy. Opiskelijoiden lisäyksen hoitamiseen taloudellisesti on varattu viidelle vuodelle 123 miljoonaa euroa, josta 40 % kuluu opiskelijalisäyksen opintotuen hoitamiseen. Se miten lisärahoitus korkeakouluille hoidetaan suhteessa rahoitusmalliin ei käynyt seminaarissa ainakaan minulle selväksi.
Aloituspaikkalisäyksestä on todettu, että se suunnattaisiin ensisijaisesti ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Miten se tapahtuisi, kun tätä koskevaa lakia ei ole vielä olemassa - se jäi auki.
Valintauudistuksen toisen vaiheen tavoite yhteishaun aloituspaikkojen varaamisesta kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeville on törmännyt seinään. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. Nyt näyttäisi siltä, että korkeakouluja ainoastaan velvoitetaan varaamaan tietty osa paikoista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Uudistuksen toisessa vaiheessa on lisäksi tarkoitus evätä opintotuki vastaavantasoista toista tutkintoa opiskelevilta, mikä saattaa muodostua merkittäväksi ohjauskeinoksi opintojen jatkamista harkitseville.
Opiskelijavalintauudistus uhkaa jäädä torsoksi. Purevatko hallituksen toimet siihen, ettei hakumarkkinoille jää pyörimään jatkuvasti kasvavaa joukkoa toivorikkaita hakijoita. Hakijat joutuvat jatkossa valinnan eteen, ottaako vastaan tarjottu opiskelupaikka heikentynein vaihtomahdollisuuksin, vai jatkaako yrittämistä. Heikentyneet vaihtomahdollisuudet saattavat jopa toimia kannustimena välivuoden pitämiseen. Ehkä joudumme hakijasuman purkuun taas 5 - 10 vuoden kuluttua.
Tänään korkeakoulujen johdon tilaisuudessa käsiteltiin mm. opiskelijavalintauudistuksen etenemistä ja hakijasuman käsittelyä. On syytä päivittää Agora-puheenvuoroni sen perusteella mitä Helsingissä kuulin ja ymmärsin.Hallitusohjelmaan kirjatun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen tarkoituksena on pidentää työuria alkupäästä sujuvoittamalla korkeakouluopintoihin pääsyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäinen ratkaisu hallitusohjelman tavoitteeseen käsitti kolme toimenpidettä: i) hakujärjestelmä muutetaan siten, että yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan samanaikaisesti ja vain yhden paikan voi vastaanottaa, ii) kertynyt hakijasuma puhdistetaan lisäämällä määräaikaisesti aloituspaikkoja, ja iii) lakia muutetaan siten, että yhteishaun opiskelupaikat varataan kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakeville.
Toimenpiteistä ensimmäinen on toteutumassa tänä syksynä, toinen sisältyy toimenpiteenä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, kolmas toimenpide jätetään lakiesityksenä eduskunnalle sen jälkeen kun ammattikorkeakoululaki on hyväksytty.
Hakijasuma on kasvanut vähitellen viimeisen viiden vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan ilman opiskelupaikkaa jäi vuonna 2007 noin 56 % saman vuoden ylioppilaista kun vuonna 2012 osuus oli jo 62,5 %. Hakijasuman perussyy on hyvin yksinkertainen, aloituspaikoista kilpailee jatkuvasti suurempi joukko hakijoita. Hakijasuman taustalla on vapaus valita, vaihtaa ja hakea rajoittamattoman monta kertaa. Kun hakemista ei millään alalla ole mitenkään rajoitettu, niin suosituimmille aloille pyritään lukuisia kertoja. Kun opiskelupaikka vihdoin avautuu, niin mahdollisesti jo aloitetut opinnot kylmästi keskeytetään. Juuri tähän kehitykseen hallitus on halunnut opiskelijavalintauudistuksella vaikuttaa.
Hakijasuman purkamiseksi OKM on esittänyt hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan toimenpiteen, jonka mukaisesti lisätään määräaikaisesti sisäänottoa vuosina 2014 - 2015 tulevaisuuden kannalta oleellisilla aloilla. Määräaikainen sisäänotto on ehdotuksen mukaan 3000 aloituspaikkaa, joista 2/3 näyttäisi kohdentuvan yliopistoille ja 1/3 ammattikorkeakouluille. Ministeri Kiuru totesi tänään, että hän olisi valmis 50/50 ratkaisuun, mutta ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat vastustaneet sisäänoton lisäämistä.
Erikoista suman purussa on se, että toimenpide toteutetaan välittömästi tänä vuonna siten että aloittajien lisäys sisällytetään jo aiemmin 1.4. päättyneeseen yhteishakuun. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset paikkojen lisäyksestä tulee tehdä 15.5. mennessä. Ehdotukset paikkalisäyksistä OKM pyytää korkeakouluilta vielä tällä viikolla. Ehdotuksessa tulee perustella ehdotetun alan työvoimatarve sekä hakukohteen vetovoima ja opiskelun läpäisy. Opiskelijoiden lisäyksen hoitamiseen taloudellisesti on varattu viidelle vuodelle 123 miljoonaa euroa, josta 40 % kuluu opiskelijalisäyksen opintotuen hoitamiseen. Se miten lisärahoitus korkeakouluille hoidetaan suhteessa rahoitusmalliin ei käynyt seminaarissa ainakaan minulle selväksi.
Aloituspaikkalisäyksestä on todettu, että se suunnattaisiin ensisijaisesti ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Miten se tapahtuisi, kun tätä koskevaa lakia ei ole vielä olemassa - se jäi auki.
Valintauudistuksen toisen vaiheen tavoite yhteishaun aloituspaikkojen varaamisesta kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeville on törmännyt seinään. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. Nyt näyttäisi siltä, että korkeakouluja ainoastaan velvoitetaan varaamaan tietty osa paikoista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Uudistuksen toisessa vaiheessa on lisäksi tarkoitus evätä opintotuki vastaavantasoista toista tutkintoa opiskelevilta, mikä saattaa muodostua merkittäväksi ohjauskeinoksi opintojen jatkamista harkitseville.
Opiskelijavalintauudistus uhkaa jäädä torsoksi. Purevatko hallituksen toimet siihen, ettei hakumarkkinoille jää pyörimään jatkuvasti kasvavaa joukkoa toivorikkaita hakijoita. Hakijat joutuvat jatkossa valinnan eteen, ottaako vastaan tarjottu opiskelupaikka heikentynein vaihtomahdollisuuksin, vai jatkaako yrittämistä. Heikentyneet vaihtomahdollisuudet saattavat jopa toimia kannustimena välivuoden pitämiseen. Ehkä joudumme hakijasuman purkuun taas 5 - 10 vuoden kuluttua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)