Hakijat sumassa

Kirjoitin vastailmestyneessä Agora-lehdessä opiskelijavalinnan suunnitelluista uudistuksista.
Tänään korkeakoulujen johdon tilaisuudessa käsiteltiin mm. opiskelijavalintauudistuksen etenemistä ja hakijasuman käsittelyä. On syytä päivittää Agora-puheenvuoroni sen perusteella mitä Helsingissä kuulin ja ymmärsin.

Hallitusohjelmaan kirjatun korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen tarkoituksena on pidentää työuria alkupäästä sujuvoittamalla korkeakouluopintoihin pääsyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäinen ratkaisu hallitusohjelman tavoitteeseen käsitti kolme toimenpidettä: i) hakujärjestelmä muutetaan siten, että yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan samanaikaisesti ja vain yhden paikan voi vastaanottaa, ii) kertynyt hakijasuma puhdistetaan lisäämällä määräaikaisesti aloituspaikkoja, ja iii) lakia muutetaan siten, että yhteishaun opiskelupaikat varataan kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa hakeville.

Toimenpiteistä ensimmäinen on toteutumassa tänä syksynä, toinen sisältyy toimenpiteenä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, kolmas toimenpide jätetään lakiesityksenä eduskunnalle sen jälkeen kun ammattikorkeakoululaki on hyväksytty.

Hakijasuma on kasvanut vähitellen viimeisen viiden vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan ilman opiskelupaikkaa jäi vuonna 2007 noin 56 % saman vuoden ylioppilaista kun vuonna 2012 osuus oli jo 62,5 %. Hakijasuman perussyy on hyvin yksinkertainen, aloituspaikoista kilpailee jatkuvasti suurempi joukko hakijoita. Hakijasuman taustalla on vapaus valita, vaihtaa ja hakea rajoittamattoman monta kertaa. Kun hakemista ei millään alalla ole mitenkään rajoitettu, niin suosituimmille aloille pyritään lukuisia kertoja. Kun opiskelupaikka vihdoin avautuu, niin mahdollisesti jo aloitetut opinnot kylmästi keskeytetään. Juuri tähän kehitykseen hallitus on halunnut opiskelijavalintauudistuksella vaikuttaa.

Hakijasuman purkamiseksi OKM on esittänyt hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan toimenpiteen, jonka mukaisesti lisätään määräaikaisesti sisäänottoa vuosina 2014 - 2015 tulevaisuuden kannalta oleellisilla aloilla. Määräaikainen sisäänotto on ehdotuksen mukaan 3000 aloituspaikkaa, joista 2/3 näyttäisi kohdentuvan yliopistoille ja 1/3 ammattikorkeakouluille. Ministeri Kiuru totesi tänään, että hän olisi valmis 50/50 ratkaisuun, mutta ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat vastustaneet sisäänoton lisäämistä.

Erikoista suman purussa on se, että toimenpide toteutetaan välittömästi tänä vuonna siten että aloittajien lisäys sisällytetään jo aiemmin 1.4. päättyneeseen yhteishakuun. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset paikkojen lisäyksestä tulee tehdä 15.5. mennessä. Ehdotukset paikkalisäyksistä OKM pyytää korkeakouluilta vielä tällä viikolla. Ehdotuksessa tulee perustella ehdotetun alan työvoimatarve sekä hakukohteen vetovoima ja opiskelun läpäisy. Opiskelijoiden lisäyksen hoitamiseen taloudellisesti on varattu  viidelle vuodelle 123 miljoonaa euroa, josta 40 % kuluu opiskelijalisäyksen opintotuen hoitamiseen. Se miten  lisärahoitus korkeakouluille hoidetaan suhteessa rahoitusmalliin ei käynyt seminaarissa ainakaan minulle selväksi.

Aloituspaikkalisäyksestä on todettu, että se suunnattaisiin ensisijaisesti ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Miten se tapahtuisi, kun tätä koskevaa lakia ei ole vielä olemassa - se jäi auki.

Valintauudistuksen toisen vaiheen tavoite yhteishaun aloituspaikkojen varaamisesta kokonaan ensimmäistä tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeville on törmännyt seinään. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut, että toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla jatkossakin mahdollista. Nyt näyttäisi siltä, että korkeakouluja ainoastaan velvoitetaan varaamaan tietty osa paikoista ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville. Uudistuksen toisessa vaiheessa on lisäksi tarkoitus evätä opintotuki vastaavantasoista toista tutkintoa opiskelevilta, mikä saattaa muodostua merkittäväksi ohjauskeinoksi opintojen jatkamista harkitseville.

Opiskelijavalintauudistus uhkaa jäädä torsoksi. Purevatko hallituksen toimet siihen, ettei hakumarkkinoille jää pyörimään jatkuvasti kasvavaa joukkoa toivorikkaita hakijoita. Hakijat joutuvat jatkossa valinnan eteen, ottaako vastaan tarjottu opiskelupaikka heikentynein vaihtomahdollisuuksin, vai jatkaako yrittämistä. Heikentyneet vaihtomahdollisuudet saattavat jopa toimia kannustimena välivuoden pitämiseen. Ehkä joudumme hakijasuman purkuun taas 5 - 10 vuoden kuluttua.