Julkaisulla ja julkaisulla on eroa. Ammattikorkeakoulujen julkaisutoimintaa tulee ehdottomasti arvioida laadullisesti, nykyisen puhtaasti määrään perustuvan arvioinnin sijaan.
Julkaisut ovat erittäin merkittävä tieteellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden väline. Julkaisun tieteellistä vaikuttavuutta on perinteisesti mitattu julkaisun saamilla viittauksilla, joista pitää tarkkaa kirjaa mm. Google Scholar- palvelu. Viittausten määrää mittarina on kuitenkin kritisoitu, koska julkaisu- ja viittauskäytännöt eri aloilla vaihtelevat voimakkaasti. Yhteiskunnallisilla aloilla julkaiseminen ei painotu tiedelehtiin vaan monografioihin, ja tästä syystä julkaisu- ja viittausmäärät jäävät alalla alhaisiksi.
Myös julkaisujen välillä on yllättävääkin vaihtelua viittausmäärissä. Omasta julkisesta Google Scholar profiilistani voi todeta, että julkaisun otsikosta tai julkaisukanavasta yksistään on vaikea päätellä julkaisun tieteellistä vaikuttavuutta. Sinänsä aivan kelvoltakin näyttäviä julkaisuja on jäänyt ilman ensimmäistäkään viittausta. Julkaisun tulosten tieteellinen merkittävyys ja uutuusarvo, tieteenalan laajuus sekä julkaisukanavan arvostus yhdessä määrittävät julkaisun viittauksilla saaman huomioarvon.
Jotta julkaisutoimintaa voitaisiin arvioida laadullisesti myös tieteenalojen välisesti, kehitettiin tiedeyhteisön omana työnä ns. "julkaisufoorumi (Jufo)". Kiteytetysti julkaisufoorumi on tutkimusjulkaisujen yksinkertainen tasoluokitus. Ensimmäinen luokitus tehtiin vuosina 2010 - 2012, jolloin itsekin otin osaa työhön geotieteiden ja ympäristötieteiden tieteenalakohtaisessa arviointiryhmässä. Nyttemmin julkaisufoorumi on vakiinnuttanut asemansa ja luokitusta on käytetty vuodesta 2015 alkaen yliopistojen rahoitusmallin julkaisujen laatuindikaattorina. Jufo-luokitukseen perustuen jaetaan 13 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa julkaisuista lasketaan vain määrä, jokainen ammattikorkeakoulujen julkaisu vastaa yhtä pistettä.Tämä laskentatapa ohjaa ammattikorkeakouluja julkaisemaan siellä mistä pisteen saa helpoimmalla. Laskentatapa väheksyy laadullisesti korkeatasoista julkaisemista, kuten julkaisuja tieteellisissä julkaisusarjoissa tai laajalevikkisissä ammatillisissa lehdissä, joissa julkaisun yhteiskunnallinen vaikuttavuus on suuri.Tällaisia alansa johtavia ammatillisia lehtiä on usealla alalla, esimerkkeinä Rakennustekniikka, Sairaanhoitaja, Fysioterapia, Ympäristö, Ympäristö ja Terveys, Vesitalous, Suomen merenkulku, Voima ja Käyttö.
En ole ensimmäinen, joka kiinnittää tänä keväänä asiaan huomiota. Ansiokas vieraskynä-kirjoitus Helsingin Sanomissa (HS 16.5.) ehdotti oman julkaisufoorumin kehittämistä ammattikorkeakouluille. Kirjoitus lähti siitä, että ammattikorkeakoulujen tulisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden nimissä julkaista Suomessa suomeksi, ja tätä varten tulisi laatia erillinen julkaisufoorumi. Itse edustan näkemystä, että tieteellinen julkaiseminen ei ole millään muotoa poissuljettu ammattikorkeakoulujen keinovalikoimasta. Tieteellisen laadun osoittamiseksi ja tutkijakoulutuksen edistämiseksi ammattikorkeakoulujen kannattaa julkaista myös tieteellisillä foorumeilla, vaikkei tämä ammattikorkeakoulujen päätehtävä olekaan. CoastAL-liittouman osana toteutettava tohtorikiihdyttämö pyrkii erityisesti henkilöstön osaamisen järjestelmälliseen kehittämiseen.
Mielestäni ei näin ollen tarvittaisi erillistä julkaisufoorumia ammattikorkeakouluille vaan nykyistä julkaisufoorumia täydentävä luokitus, jossa ammattilehdet nousisivat keskeisesti esille. Tämä voitaisiin toteuttaa luokittelemalla nykyinen Jufo-luokka 0 muutamaan ammatilliseen luokkaan, jotka heijastaisivat yhteiskunnallista vaikuttavuutta Suomessa ja laajemminkin. Eri luokkien välinen painotus rahoitusmallissa varmasti poikkeasi yliopistojen vastaavasta, mutta kyllä merkittävästä tieteellisestä julkaisemisesta tulisi myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa palkita.
Tässä ei ole kysymys mistään pienestä työstä. Julkaisufoorumin 0-luokassa on yli 7 000 julkaisukanavaa, ja varmasti monia merkittäviä kanavia puuttuu. Mainittakoon, että koko julkaisufoorumin työ on ollut mittasuhteiltaan megaluokkaa, luokassa 1 (perustaso) on listattuna yli 21 000 julkaisukanavaa, luokassa 2 (johtava taso) yli 2 000 ja luokassa 3 (korkein taso) lähes 700 julkaisukanavaa.
Julkaisufoorumin periaatteisiin kuuluu, että luokitus tehdään yhteisön omana työnä. Julkaisufoorumin ammatillinen laajennus kannattaa aivan samoihin periaatteisiin nojaten toteuttaa ammatillisen korkeakouluyhteisön aloitteesta ja toimesta.
