Tuokiokuva valtuuston kokouksesta: Ari Jalonen (ps.) kommentoi. Esa Lunnevuori on juuri esittänyt arvion SAMKin vuokranmaksukyvystä. Edessä kaupunginjohtaja Luukkonen mietteliäänä |
Kampuksesta ja vuokran takauksesta käytiin valtuustossa toden totta värikäs keskustelu. Nostan keskustelusta esille muutaman näkökulman jatkopohdintoihin.
Simo Korpela (kd.) otti avukseen internetin Wikipedian määritelmän ja pyrki todistamaan sen avulla, että kampus on jotain aivan muuta kuin mitä nyt oltaisiin rakentamassa. Hänen mukaansa kampukseen kuuluvat opetus- ja tutkimustilojen lisäksi opiskelija-asunnot ja viheralueet. Hän päätyikin siihen, että nykyinen Tiedepuiston alue tarjoaa parhaan ratkaisun todelliselle kampukselle. Kampus Suomessa on kuitenkin jotain muuta kuin kampus Amerikassa.
Kampus sanana on Suomessa vakiintunut yhden tai useamman korkeakoulurakennuksen tai koko
korkeakoulualueen nimeksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston keskustan kampus tarkoittaa koko ydinkeskustan alueen yliopiston rakennuksia.
Suomessa opiskelija-asunnot eivät välttämättä sijaitse kampuksen välittömässä läheisyydessä. Porissa suurin osa opiskelijoista asuu opiskelijoiden oman arvioin mukaan keskustan alueella. Tässä suhteessa on helppo ymmärtää opiskelijoiden vahva toive kampuksen sijoittumisesta keskustaan.
Aki Nummelin (vas.) kyseenalaisti varsin suoraan sen, että onko Porissa korkeakoulutusta seuraavat 20 vuotta ja neljä kuukautta. Hän päätyi vahvasti siihen, että olisi jopa valehtelua uskotella moista. Olen vahvasti eri mieltä. Satakunta
ympäröivine alueineen on poikkeuksellisen monimuotoisesti teollistunut alue,
joka tarvitsee runsaasti korkeakoulutettua osaavaa työvoimaa. SAMKin toimiluvassa
on todettu tämä tarve yksiselitteisesti. SAMKin saama pysyvä toimilupa ei ole vain oikeus kouluttaa vaan se on myös velvollisuus kouluttaa toimiluvan sisältämien koulutusvastuiden mukaisesti. On selvä, että 20 vuodessa voi tapahtua muutoksia koulutusvastuissa tai -organisaatioissa, mutta itse perusasia ei muutu - korkeakoulutuksen volyymi ei tule vähenemään ja koulutus tulee sijoittumaan sinne missä osaajien tarve on.
Ari Jalonen (ps.) nosti keskusteluun koulutuksen ja muiden toimintojen keskittämisen kampuksen läheisyyteen. Hän yllättäen löysi argumentin, ettei Asema-aukion alueella olisi tilaa erilaisille toiminnoille, kuten elinkeinoelämän sijoittumiselle. Viveka Lanne (kesk.) puolestaan näki asian täysin päinvastoin. Hän totesi, että Asema-aukion kampus on erinomainen
paikka keskittää toimintoja. Asema-aukion tontille jää käyttämättä jäänyttä
rakennusoikeutta. Kampuksen ympärillä
on lisäksi runsaasti mm. valtion tonttimaata, jota valtion kanssa solmitun kasvusopimuksen mukaisesti on tarkoitus kehittää elinkeinoelämää ja kasvua
tukevasti.
Tapio Furuholm (vas.) valitti sitä, että päätös halutaan tehdä nopeasti ja epädemokraattisesti ja hän suoraan vihjasi, että kyseessä on jonkinasteinen salaliitto. Arja Laulainen (sd.) luki viileästi otteen kaupunginvaltuuston 14.10.2013 pöytäkirjasta, jonka mukaan tuolloin oli päätetty paitsi kilpailutusasiakirjoista myös siitä, että kaupungin takaus tuodaan erikseen päätettäväksi kaupunginvaltuustoon sen jälkeen kun vuokrasopimus on allekirjoitettu.
Tapio Furuholm puhui lopuksi SAMKin henkilökunnan suulla. Hän totesi, että jo nyt voivotellaan, että SAMK joutuu muuttamaan ahtaampiin tiloihin. On aivan selvää, että SAMKin sisällä keskustellaan vilkkaasti kampuksesta, joka suurelle osalle henkilöstöstä tulee tarkoittamaan luopumista omasta huoneesta. Kyse on isosta muutosprosessista, jonka läpikäyminen on vastassa kaikille moderneihin tehokkaisiin neliöihin muuttaville organisaatioille.
Päätös takauksesta syntyi, demokraattisesti perusteellisen keskustelun ja äänestyksen jälkeen.