Valtion budjetti näpertelyä?

Jos olet päättäjä, et todellakaan halua tulla leimatuksi näpertelijäksi. Näpertely on hieno sana suomen kielessä, sen avulla toiminta voidaan helposti nonsoleerata puuhasteluksi. Ja vieläpä kokonaisuuden kannalta mitättömien pikkuasioiden parissa.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa suuresti arvostamani Raimo Sailas esitti huolensa siitä, että budjettiriihi uhkaa sortua näpertelyyn. Jaan täysin tämän huolen.  Hallitus näyttää keskittyvän budjettiriihessä muutamasta verovähennyksestä ja Aalto yliopiston lisärahoituksesta kiistelyyn. Hallitus ohjaa huomion täysin vääriin kysymyksiin. Oikea kysymys on se miten Suomi Oy saadaan selviämään tästä kurjimuksesta.

Näyttää tyystin unohtuneen se tosiasia, että vaikeina aikoina pitää investoida tulevaisuuteen. Siinä se. Periaatteessa helppo homma. Mutta mitkä ovat tulevaisuuden kannalta tärkeimmät investoinnit?  Kuulostaa vaikealta kysymykseltä, mutta sitä se ei loppupeleissä ole. Kannattavia ovat kaikki investoinnit, jotka ruokkivat talouskasvua. Erityisesti pitäisi tutkia mahdollisia investointeja tutkimus- ja kehittämiseen, osaamisen lisäämiseen, väyläinfrastruktuureihin, jne.

Keskustelu siitä miten Aalto-yliopiston lisärahoituksen muutamat kymmenet miljoonat jaetaan, näyttää häivyttäneen sen tosiasian, että koulutuksesta ja TK-toiminnasta on leikattu viime vuosina moninkertainen määrä. Keskustelu siitä mitä korkeakoulujen indeksillä tehdään tai miten Aalto-yliopiston lisämäärärahat jaetaan, on näpertelyä. Oikea kysymys on se, mitä hallitus linjaa tulevaisuuden investoinneista. Nyt pitäisi mielestäni päättää paitsi rakenteellisista toimenpiteistä myös merkittävistä panostuksista taloudellista kasvua ruokkivaan koulutukseen, TK-toimintaan ja erityisesti infrastruktuureihin.

Jos vaikeina aikoina säästää, käy helposti niin, että säästää itsensä kuoliaaksi. Hallitus on jämähtänyt säästämisen mantraan, investoinnit ja uuden luominen ovat unohtuneet.

Nyt sitten fiksu lukija kysyy mistä rahat moiselle suunnan muutokselle. No siihen on hallitus jo vastauksen keksinyt - budjetin alijäämäisyyttä paikataan joka tapauksessa valtion omaisuuden myynnillä ja lisävelanotolla. Rakenteellisten uudistusten ja tehtyjen investointien on tarkoitus tuottaa omistajalle voittoa, näköpiirissä olevassa lähitulevaisuudessa.

Pääministeri Stubb sanoi tänään olevansa vakuuttunut siitä, että kaikilta hallituspuolueilta löytyy tahtoa kestävien ratkaisujen tekemiseen. Toivottavasti näin on.

Matkalla oikeushenkilöksi

Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa uudeksi ammattikorkeakoululaiksi esiintyy sanahirviö ammattikorkeakouluosakeyhtiö, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasemaa. Sanatarkasti hallituksen esityksenä olevassa lakitekstissä todetaan: "Ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö (ammattikorkeakouluosakeyhtiö), johon sovelletaan osakeyhtiölakia".

Miksi ihmeessä osakeyhtiö? Miksei säätiö tai julkisoikeudellinen laitos, kuten yliopistoilla.

Osakeyhtiö on valikoitunut oikeushenkilömuodoksi luontaista reittiä. Ammattikorkeakoulujen taustalla ovat ylläpitäjät (kunnat, kuntayhtymät ja muut yhteisöt), jotka pääosin omistavat myös ammattikorkeakoulujen kiinteistöt ja irtaimistot. Ammattikorkeakouluja ja korkeakoulukiinteistöjä on vuosien varrella vähitellen siirretty osakeyhtiömuotoon. Vanhat ylläpitäjät toimivat nykyisten ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden sekä korkeakoulukiinteistöjä hallinnoivien  kiinteistöosakeyhtiöiden omistajina. Osakeyhtiömallissa näitä jo tehtyjä järjestelyjä ei ole tarpeen purkaa.

Osakeyhtiö on  oikeastaan aika luonnoton valinta oikeushenkilömuodoksi. Montaa asiaa joudutaan säätämään ammattikorkeakoululailla osakeyhtiölaista poikkeavasti. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön tarkoitus on muu kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajille, mikä yleensä on osakeyhtiön tarkoitus. Yhtiön hallituksen kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään ammattikorkeakoululaissa eri tavalla kuin osakeyhtiölaissa. Ammattikorkeakoulun rehtori määritellään yhtiön toimitusjohtajaksi, joka on yksi yhtiön toimielimistä. Ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toiminnan julkisuus rinnastetaan viranomaisten toiminnan julkisuuteen, mikä poikkeaa täysin normaalin osakeyhtiön toiminnan julkisuudesta. Ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiöjärjestykseen ja osakassopimukseen merkittäviä asioita rajoitetaan, rajoittaen omistajien oikeutta sopia asioista haluamallaan tavalla. Omistajien vallankäyttöä rajoitetaan muutoinkin - hallituksen tai toimitusjohtajan ammattikorkeakoulutoimintaan liittyviä tehtäviä ei voi siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi.

Toisaalta osakeyhtiömuoto on ketterä tapa tehdä päätöksiä ja sopeutua muuttuvaan koulutusmaailmaan. Valta on keskitetty osakeyhtiön hallitukselle, jonka jäsenten tulee lain mukaan edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja ammattikorkeakoulun tehtäviin liittyvää asiantuntemusta. Ajatuksena lain valmistelijalla on ollut, että tällainen hallitus kykenisi näkemään kokonaisuuden kannalta parhaat  ratkaisut paremmin kuin koulutuspaikkakuntien poliittisista päättäjistä koottu hallitus.

Ongelmalliseksi osakeyhtiö oikeushenkilömuotona muodostuu, jos ammattikorkeakouluja tästä syystä kohdellaan ulkopuolisessa rahoituksessa eriarvoisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Alv-kohtelu on ratkeamassa tässä suhteessa suotuisasti. Huolestuttavaa on, ettei EU:n komissio ole sinnikkäistä yrityksistä huolimatta hyväksynyt SAMKia tai muita ammattikorkeakouluja julkisiksi laitoksiksi (public body). Eräillä ammattikorkeakouluilla, kuten SAMKilla, on jopa ollut vaikeuksia saada komissiota ymmärtämään ammattikorkeakoulujen voittoa tuottamatonta (non-profit) luonnetta.

Uuden lain tullessa voimaan, lakiesityksen mukaan 1.1.2015, ammattikorkeakouluosakeyhtiöillä tulee olla voimassa uuden lain ehdot täyttävät yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset. Tämä edellyttää  syksyllä erikseen järjestettävää ylimääräistä yhtiökokousta, joka päättää paitsi yhtiöjärjestyksen sisällöstä myös sen astumisesta voimaan. Yhtiöjärjestys astuisi voimaan samaan aikaan kuin laki, johon siinä viitataan. Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut, että yhtiökokous voi päättää uuden lain edellyttämistä muutoksista yhtiöjärjestykseen ehdollisena siten, että muutokset merkitään kaupparekisteriin aikaisintaan samana päivänä kun uusi laki tulee voimaan.

Uuden ammattikorkeakoululain käsittely on eduskunnassa edelleen kesken, vaikka alkuperäisen aikataulun mukaan laki piti hyväksyttämän jo ennen eduskunnan kesätaukoa. Eduskunnan käsittelyä eivät tiettävästi ole viivästyttäneet osakeyhtiöihin liittyvät kommervenkit vaan kysymys opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä. Tämän kysymyksen arviointi liittyy perustuslain yhdistymisvapaussäännöksen (13 §) tulkintaan (kts. hyvä blogikirjoitus aiheesta). Perustuslakivaliokunnan asiaa koskeva pohdinta jatkuu aikaisintaan 5.9. kokouksessa. OKM on ilmoittanut, että viivästyksestä huolimatta lain voimaantuloon valmistaudutaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti.