tiistai 26. elokuuta 2014

Valtion budjetti näpertelyä?

Jos olet päättäjä, et todellakaan halua tulla leimatuksi näpertelijäksi. Näpertely on hieno sana suomen kielessä, sen avulla toiminta voidaan helposti nonsoleerata puuhasteluksi. Ja vieläpä kokonaisuuden kannalta mitättömien pikkuasioiden parissa.

Tämän päivän Helsingin Sanomissa suuresti arvostamani Raimo Sailas esitti huolensa siitä, että budjettiriihi uhkaa sortua näpertelyyn. Jaan täysin tämän huolen.  Hallitus näyttää keskittyvän budjettiriihessä muutamasta verovähennyksestä ja Aalto yliopiston lisärahoituksesta kiistelyyn. Hallitus ohjaa huomion täysin vääriin kysymyksiin. Oikea kysymys on se miten Suomi Oy saadaan selviämään tästä kurjimuksesta.

Näyttää tyystin unohtuneen se tosiasia, että vaikeina aikoina pitää investoida tulevaisuuteen. Siinä se. Periaatteessa helppo homma. Mutta mitkä ovat tulevaisuuden kannalta tärkeimmät investoinnit?  Kuulostaa vaikealta kysymykseltä, mutta sitä se ei loppupeleissä ole. Kannattavia ovat kaikki investoinnit, jotka ruokkivat talouskasvua. Erityisesti pitäisi tutkia mahdollisia investointeja tutkimus- ja kehittämiseen, osaamisen lisäämiseen, väyläinfrastruktuureihin, jne.

Keskustelu siitä miten Aalto-yliopiston lisärahoituksen muutamat kymmenet miljoonat jaetaan, näyttää häivyttäneen sen tosiasian, että koulutuksesta ja TK-toiminnasta on leikattu viime vuosina moninkertainen määrä. Keskustelu siitä mitä korkeakoulujen indeksillä tehdään tai miten Aalto-yliopiston lisämäärärahat jaetaan, on näpertelyä. Oikea kysymys on se, mitä hallitus linjaa tulevaisuuden investoinneista. Nyt pitäisi mielestäni päättää paitsi rakenteellisista toimenpiteistä myös merkittävistä panostuksista taloudellista kasvua ruokkivaan koulutukseen, TK-toimintaan ja erityisesti infrastruktuureihin.

Jos vaikeina aikoina säästää, käy helposti niin, että säästää itsensä kuoliaaksi. Hallitus on jämähtänyt säästämisen mantraan, investoinnit ja uuden luominen ovat unohtuneet.

Nyt sitten fiksu lukija kysyy mistä rahat moiselle suunnan muutokselle. No siihen on hallitus jo vastauksen keksinyt - budjetin alijäämäisyyttä paikataan joka tapauksessa valtion omaisuuden myynnillä ja lisävelanotolla. Rakenteellisten uudistusten ja tehtyjen investointien on tarkoitus tuottaa omistajalle voittoa, näköpiirissä olevassa lähitulevaisuudessa.

Pääministeri Stubb sanoi tänään olevansa vakuuttunut siitä, että kaikilta hallituspuolueilta löytyy tahtoa kestävien ratkaisujen tekemiseen. Toivottavasti näin on.

2 kommenttia:

  1. Toimarin kommentit Suomi Oy:n tilanteesta ovat varmaan paikallaan. Kuitenkin olisi syytä ehkä pitäytyä vakavasti SAMK Oy:n tilaan. Citycon on alkamassa remonttaamaan SAMK:n rahoilla ongelmakiinteistöään. Vähäraumalle jää SAMK:n pääsääntöisesti hyvät, laboratorioiden osalta kansallisen, jopa kansainvälisen, mittapuun mukaan erinomaiset laboratorio-opetustilat. Varmasti kohtuullisilla kustannuksilla voitaisiin ns. Tekun vanha päälaiva remontoida tai korvata uudisrakennuksella. Tilaa on! Kuka tai ketkä ovat aikuisten oikeesti halunneet uutta kampusta korkeakouluyksikön vetäydyttyä hankkeesta? Matkakeskuksesta höpöttäminen on tuulen tuomaa ja veden ajamaa. VR:n lipunmyynti päättyi, linja-autoasema sulkee ovensa klo 18. Kaupungin elävä keskusta muuttaa puuvillan suuntaan kauppakeskuksen valmistumisen myötä. Nyt olisi aika elvyttää vanha teknologiakeskusperiaate ja alkaa elvyttämään Länsi-Poria!

    VastaaPoista
  2. Ensinnäkin pahoittelut viiveestä kommentin julkaisemisessa. Itse kommentista olen lähes kaikesta täysin eri mieltä.

    Siitä olen samaa mieltä, että tilaa on, ja se on osin Tiedepuiston kampuksen ongelma. Vähäraumalla on runsaasti laboratoriotiloiksi luokiteltavaa tilaa. Tilat ovat pääsääntöisesti täydellisen peruskorjauksen tarpeessa ja laitteisto monelta osin vanhentunutta. Noin suurten tilojen peruskorjaaminen tai korvaaminen uudisrakennuksella aiheuttaisi SAMKille nykyvuokraan merkittävän kasvun. Minä, SAMKin johto sekä opiskelijakunta olemme johdonmukaisesti ajaneet keskustaan sijoittuvaa uutta kampusta. Voinen sanoa, että myös henkilöstö on laajalti hankkeen takana. Uusi kampus on toimiva ja tilatehokas, eikä vuokra nykytasosta nouse. On hienoa, että kaupungin päättäjät ovat nähneet hankkeet hyödyt laajemminkin. Matkakeskus tulee väistämättä kampuksen viereen, siitä olen varma. Kaupungin keskusta ulottuu tulevaisuudessa Asema-aukiolta Puuvillaan, ja koko tämä väli tulee aktiivisen liiketoiminnan piiriin. Kirjoitan SAMKin uudesta kampuksesta tänään alkavan kirjoitussarjan, käsittelen sarjassa myös laboratoriokysymystä laajemmin.

    Terv
    Juha

    VastaaPoista