Ajojahti vai selviytymiskeino

Selvitysmiehen erinomainen raportti SAMKin ja Turun AMK:n yhteistyön syventämisestä on kirvottanut varsin kärjekkäitä kannanottoja. Odotetusti median huomio on kohdistunut lähes ainoastaan raportin yhteen ehdotukseen, ja keskustelussa ei juuri muusta ole puhuttukaan. Raportin tarkoitus on paljon laajempi ja merkityksellisempi. Tarkoituksena on varmistaa sekä SAMKin että Turun AMK:n pysyvä toimilupa.

Raportistakin käy ilmi, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toimiluvat ovat katkolla, toimilupia tulee hakea 30.9. mennessä ja niistä päätetään vuoden loppuun mennessä. Tämä on dramaattinen hetki ammattikorkeakouluille. Ei ole missään nimessä läpihuutojuttu, että toiminta näin uhataan lakkauttaa, ellei sitä erikseen onnistuta menestyksellisesti perustelemaan. On syytä todeta, että sivistyspoliittisen ministeriryhmän 24.2.2012 linjauksen mukaan toimilupien määrän vähentäminen nykyisestä 25:stä olisi toimilupauudistuksen yhteydessä tarkoituksenmukaista niin koulutustarpeen kuin käytettävissä olevan julkisen rahoituksen näkökulmasta.

OKM on esittänyt, että toimilupapäätökset perustuvat kokonaisharkintaan, jonka keskeisiä kriteereitä ovat koulutustarve sekä hakijan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset. Toiminnallisina edellytyksinä on mainittu erityisesti ammattikorkeakoulun riittävä koko koulutustarpeeseen suhteutettuna, ja koulutuksen järjestäminen opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa (lue: riittävän suurissa) ryhmissä, jotta varmistetaan riittävä resurssipohja sekä opetukseen että TKI-toimintaan. Näitä kriteerejä vasten toimilupapäätöstä punnitaan.

Selvitysmies on punninnut asioita juuri näitä kriteerejä vastaan. Kankaanpään taidekoulun osalta hän on todennut, että aloittava ryhmä on alunperinkin pieni (20), valmistuvista opiskelijoista työllistyy vain pieni osa (n. 40%) ja näistä Satakunnan alueelle jää hyvin pieni osa (n. 25%). Satakunnan alueelle valmistuvista työllistyy koulutuksen jälkeen vuosittain siis keskimäärin kaksi ammattilaista. Johtopäätöksenä on, että koulutus on luonteeltaan valtakunnallista ja että se kannattaisi toteuttaa suuremmissa yksiköissä. Tällä perusteella selvitysmies esittää Kankaanpään taidekoulun lakkauttamista ja koulutusvastuun keskittämistä Turun AMK:lle. Kyse ei siis ole ajojahdista eikä Turun ja Kankaanpään vertailusta miltään osin. Kyse on ainoastaan toimilupaprosessiin liittyvästä harkinnasta.

Kokonaan huomiotta on jäänyt selvitysmiehen ehdotus siitä, että pieniä seutukuntia ja yrityksiä palvelisi paremmin opinnäytetöiden ja projektien välittäminen sekä avoimen ammattikorkeakoulun ja tilauskoulutuksen tarjonta yhteistyössä kehittämisorganisaatioiden kanssa kuin hajautettu alueen tarpeisiin liittymätön tutkintokoulutus. 

Selvitysmies ei luonnollisestikaan ole kyennyt menemään kovinkaan syvälle siinä miten ammattikorkeakoulujen talous tulisi sopeuttaa määrärahojen leikkausten jälkeiseen tilanteeseen. Talouden sopeuttamisen osoittaminen on yksi ammattikorkeakoulujen toimilupahakemusten keskeisimmistä osioista. SAMK menettää vuosittaisesta perusrahoituksestaan n. 10 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä. Tämä merkitsee reilusti yli 20%:n leikkausta vuoden 2012 rahoitukseen verrattuna. Miten siis talouden sopeuttaminen tehdään? Leikkausten pitää kohdistua toimintaan, tässä mittakaavassa sopeuttamista ei voi tehdä juustohöyläperiaatteella. Selvitysmies tuo esille Kankaanpään taidekoulun merkityksen myös taloudellisessa sopeuttamisessa. Tätä kustannusvaikutusta verrataan jatkotyössä muihin mahdollisiin toimiluvan kannalta perusteltuihin leikkauskohteisiin. Jostain se 10 miljoonaa on raavittava kasaan, mitään helppoa ratkaisua siihen ei ole olemassa. Tekemättömät leikkaukset toisaalla edellyttävät lisäleikkauksia muualla.

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toukokuun yhtiökokouksen jälkeen aloittava uusi hallitus on vaikeiden päätösten edessä. Päätökset on tehtävä syyskuuhun mennessä.