perjantai 21. huhtikuuta 2017

Positiivinen rakennemuutos - lisää insinöörejä?

Mitä tehdä  insinöörikoulutukselle tässä tilanteessa, kun osaajia ei tunnu riittävän Lounais-Suomen meri- ja autoteollisuuden tarpeisiin. Muun muassa tätä kysyttiin selvitysmies Jari Jokiselta, jonka tehtäväksi annettiin selvittää mitä toimenpiteitä tässä taantuman jälkeisessä tilanteessa tulisi toteuttaa talouden ja yritystoiminnan kasvun tukemiseksi. Alueellisena esimerkkinä Jokisen tuli arvioida miten Varsinais-Suomen tekniikan alan koulutettujen tarvetta voitaisiin helpottaa. Selvitysmies Jokinen jätti raporttinsa eilen.

Selvitysmies esittää ammatillisen koulutuksen reformipilotteja, insinöörikoulutuksen lisäämistä, muuntokoulutusta, valmistuneiden liikkuvuuden lisäämistä, rakenteellisia korkeakoulutuksen yhteistyöalustoja sekä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tehostunutta rekrytointia.

Esityksessä Turun ammattikorkeakoululle esitetään yhteensä 130 uutta tekniikan alan tutkintoa, joista 94 olisi ylempiä amk-tutkintoja ja 36 amk-tutkintoja. Tutkintomäärien lisäys tulisi selvitysmiehen mukaan ottaa muiden ammattikorkeakoulujen kiintiöistä. 

Ammattikorkeakoulututkintojen lisäys jää konkreettisimmaksi numerotavoitteeksi raportissa. Jotenkin tuntuu, että tässä kohdin iso kuva on hämärtynyt ja kuvan tarkkuusalue on jäänyt kovin kapeaksi. Siitä mitä ammattikorkeakoulut voisivat yhdessä tehdä Varsinais-Suomen vajeen täyttämiseksi, ei todeta mitään. Satakunta muodostaa oleellisen osan Lounais-Suomen meriklusteria, mutta Satakunnan ammattikorkeakoulua ei tässä yhteydessä oteta huomioon. Yliopistojen yhteistyölle sen sijaan esitetään varsin kunnianhimoista ja tarkkaan kuvattua laajaa yhteistyöalustaa.

Raportissa tarkastellaan insinöörien työllistymistä ja työttömyyttä, mutta tässäkin kohdin tilannekuva ja tavoitteet jäävät vajavaisiksi. Lounais-Suomen työttömien insinöörien määrät tuodaan esille ainoastaan valmistuneiden osalta hetkellisessä tilanteessa vuosi valmistumisen jälkeen. Johtopäätökset työttömien insinöörien potentiaalista jäävät konkretisoimatta. Tilanne amk-insinöörien osalta on tiivistettynä seuraava:

Amk-insinöörien työttömyys Suomessa on vuodesta 2012 lähtien kasvanut keskimäärin 700 insinöörillä vuodessa. Tänä vuonna kasvu on taittunut ja kääntynyt selvään laskuun. Lounais-Suomessa on vuoden 2017 alussa kuitenkin yhä noin 900 työtöntä amk-insinööriä, joista 270 on Satakunnassa ja 620 Varsinais-Suomessa. Tämän reservin saaminen käyttöön kohdennetulla muuntokoulutuksella tulevina vuosina on keskeinen tavoite. Työvoimakoulutuksena tehtävä uusi korkeakoulututkinto, jolla päivitettäisiin osaaminen, on hallitukselta kaiken kaikkiaan tervetullut avaus - vaikka jäisikin lyhytaikaiseksi ikkunaksi. Työvoimakoulutuksista riippumatta ammattikorkeakoulujen kannattaa joka tapauksessa ottaa muuntokoulutus ohjeelmaansa.

Kaiken kaikkiaan mahdollisuuksien rajoissa on useampi sata uutta tai päivitettyä amk-tutkintoa Lounais-Suomessa. Se kuinka monta tutkintoa lopulta toteutuu riippuu luonnollisesti rahoituksesta, joka voi muodostua perusrahoituksesta ja/tai erillisrahoituksista.

1 kommentti:

  1. Hei,

    Suomalainen insinoorikoulutus riittaa kylla aika pitkalle. Nyt tarvittaisiin puolen vuoden tasmakoulutus jo valmistuneille motivoituneille insinooreille. Kohdennettua tietoa, projektiosaamista, kielia eli kaytannon asioiden osaamista jotta vahaisellakin kokemuksella paasee alkuun.Tata tilaisuutta ei saa saa hukata jahkailuun.
    Ja ensiarvoisen tarkeaa on toimia teollisuuden kanssa, mita he oikeasti tarvitsevat. Pelkaan pahoin etta perustetaan jokin tyoryhma joka kahden vuoden pasta julkaisee raportin josta ei ole kenellekaan hyotya tai asiat tiedetaan jo nyt.

    Eli nyt kiireesti hihat heilumaan ja rahoitus kuntoon!

    VastaaPoista