Tukevatko ehdotetut koulutuksen indikaattorit aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä?
Indikaattorit ovat pääosin oikeansuuntaiset ja tukevat ammattikorkeakoulujen lakisääteisten tehtävien suorittamista.Kuitenkin painotus on aivan liikaa tässä koulutuksessa, kun 90% ehdotetaan jaettavaksi koulutuksen perusteella (Kts. TKI-toiminta). Koulutuksen osuuden tulisi olla korkeintaan 85% sisältäen ylemmät korkeakoulututkinnot. Tutkintojen määräävä asema rahoituksen määräytymisessä tulee säilyttää, onhan alueiden yrityksen pitkälti riippuvaisia ammattikorkeakoulujen tarjoamasta työvoimasta. Sen sijaan opintopisteiden kertymän merkitystä mallissa tulee laskea, koska se muutoin ohjaa kehittämään opetusprosessia jopa haitallisella tavalla, jättäen kaiken muun (ml. aluekehitystehtävä) varjoonsa.
Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrä on ongelmallinen mittari. Mittarihan suoraan kannustaa ammattikorkeakouluja palkkaamaan työttömiä vastavalmistuneita vuoden viimeiselle viikolle, jolloin mittaus suoritetaan. Toisaalta mittari ei millään lailla ota huomioon varusmieheksi tai ulkomaille töihin siirtyjiä, jotka useissa tapauksissa ovat työllistyneitä. Esimerkiksi suuri osa merenkulun opinnoista valmistuneista ei ole mukana luokassa 'työlliset' vaan luokassa 'muut' juuri siitä syystä, että ovat Suomen verohallinnon tietojen ulkopuolella.
Ei ole mitään perustetta miksi ammatillinen opettajankoulutus tulisi olla erillisenä rahoitusperusteena mukana mallissa. Näkisin, että se voidaan hyvin liittää avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin sekä erillisiin opintoihin.
Mikäli mielestänne ehdotetut koulutuksen indikaattorit eivät riittävissä määrin tue tavoitteita, millä tavoin muuttaisitte indikaattorivalikoimaa?
Koulutuksen perusteella ehdotan jaettavaksi 82%, joka jakaantuisi indikaattoreiden perusteella seuraavasti:
• Ammattikorkeakoulussa suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 52%, josta ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 2%
• Vähintään 55 opintopistettä suorittavien opiskelijoiden määrä 20 %
• Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrä 2 %. Tämä mittari on paikallaan, mutta sitä on kehitettävä edellä mainituilta osin.
• Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja erillisten opintojen suoritetut opinnot sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot (vain valmistuneet lasketaan mukaan) 2 %. Poistetaan siis ammatillinen opettajankoulutus omana kohtanaan ja liitetään se yhteen avoimen ammattikorkeaopintojen kanssa. Molemmissa tapauksissa indikaattorissa lasketaan opintopisteitä (ammatillisessa opettajankoulutuksessa valmistuneilta 60 op.), jotka voidaan laskea yhteen.
• Opiskelijapalaute 3 % (Ok)
• Ammattikorkeakoulusta lähtevä ja ammattikorkeakouluun saapuva kansainvälinen opiskelijavaihto (vähintään 3 kk mittaiset vaihdot, amk-tutkintojen opiskelijat) ja ulkomaalaisten ammattikorkeakoulussa suorittamat ammattikorkeakoulututkinnot 3 %. (Ok)
Tukevatko ehdotetut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan indikaattorit aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä?
Esitetyt TKI-indikaattorit eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue TKI-toiminnan kautta tehtävää aluevaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä, laatua ja kansainvälisyyttä. TKI-toiminnan osuus jaettavasta rahoituksesta on aivan liian pieni. Todellisuudessa TKI-toiminnan osuus rahoituksesta on vain 6%, joka jakaantuu TKI-toiminnan rahoitukseen (4%) ja julkaisuihin (2%). Suoritetut ylemmät tutkinnot ja maksullinen palvelutoiminta eivät heijasta TKI-toimintaa; ylemmät tutkinnot vain pienltä osin ja maksullinen palvelutoiminta on titlastokeskuksen määrittelyn mukaan T&K-toiminnan ulkopuolella. Suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tulisi siirtää osaksi suoritettuja tutkintoja (koulutusindikaattorit).
Näin pieni TKI-osuus ei kannusta vakavaan TKI-toiminnan kehittämiseen ja on näin ollen OKM:n itse esittämien linjausten vastainen. OKM on sitoutunut edistämään rakenteellista kehittämistä, jonka tavoitteena on muodostaa riittävän laajoja ja innovatiivisia alueellisia osaamisympäristöjä ja korkeakouluyksiköitä. Näin vahvistettaisiin edellytyksiä laadukkaaseen TKI-toimintaan ja kilpaillun tutkimusrahoituksen saamiseen.
Ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys alueella sijaitsevien yritysten kilpailkyvyn edistäjinä ja tästä syystä TKI-osuuden laskennallisesta rahoituksesta tulisi olla vähintään 15%. Julkaisuilla puolestaan on suuri merkitys tiedon välittäjänä ja aluekehityksen edistäjänä, ja nykyisen ehdotuksen mukainen 2% ei riittävällä tavalla kannusta ko. julkaisutoimintaan. Valtaosa rahoitusmallin kuulemistilaisuuteen 22.3.2012 osallistuneista kannatti TKI-toiminnan laskennallista osuutta välille 15-20%. Lisäystä ehdotetaan sekä TKI-toiminnan rahoituksen että julkaisujen indikaattoriin.
Mikäli mielestänne ehdotetut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan indikaattorit eivät riittävissä määrin tue tavoitteita, millä tavoin muuttaisitte indikaattorivalikoimaa?
TKI-toiminnan perusteella ehdotan jaettavaksi18%, joka jakaantuisi indikaattoreiden perusteella seuraavasti:
Ulkopuolisen TKI‐toiminnan rahoitus (12%) sisältää yhteisrahoitteisen TK-rahoituksen mm. Akatemialta, TEKES:iltä, EU:lta (ml. rakennerahastot sis. kansallisen osuuden jota nykyään ei enää eritellä), ministeriöltä ja muilta julkisilta rahoittajilta (rahastot, säätiöt) sekä järjestöiltä ja yrityksiltä tulleen hankerahoituksen. Tiedot Tilastokeskuksen tk‐aineistosta.
Maksullisessa palvelutoiminnassa (2%) ammattikorkeakoulu laskuttaa tuottamistaan TKI-palveluista, järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista sekä tuotteista ulkopuolisia asiakkaita. Ulkopuolisena asiakkaana pidetään myös ammattikorkeakoulun ylläpitäjää. Tähän maksullisen palvelutoiminnan tulorahoituksen laskentaperusteeseen ei oteta mukaan opetusmaatilan‐ eikä harjoitusmetsän tuloja. Tiedot Opetushallituksen kustannustiedonkeruusta.
Julkaisut, taiteellinen toiminta jne.(4%).
Tukeeko ehdotettu rahoitusmalli profiloitumista ja strategista kehittämistä?
Tätä tavoitetta rahoitusmalli ei palvele kuin osittain. Vanha totuus on, että sitä saa mitä mitataan. Jos valtaosa rahoituksesta määräytyy tutkintojen ja opintopistekertymän perusteella niin suurimmat ponnistelut kaikissa ammattikorkeakouluissa kohdistuvat opintoprosessien parantamiseen ja optimointiin. Profilointi ja strateginen rakenteellinen kehittäminen tulee pohjautumaan pitkälti erilliseen strategiseen hankerahoitukseen.
Millä indikaattoreilla ehdotettujen lisäksi opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä voitaisiin mitata luotettavasti?
Tähän ei ole tarjolla valmista luetettavaa indikaattoria. Nykyinen tunnuslukutavoitteissa oleva indikaattori "TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä oleva opiskelija" ei ole luotettava, koska sitä ei ole kyetty määrittelemään ja rajaamaan sekä mittaamaan indikaattoriksi kelpaavalla tavalla. Tähän laskettavien opintopisteiden perusteet vaihtelevat ammattikorkeakouluittain.
Tulisi pyrkiä kehittämään ja testaamaan tätä tarkoitusta varten kokonaan uusi indikaattori.
Palveleeko rahoitusmalliehdotus asetettujen tavoitteiden saavuttamista?
Se mitä rahoitusmalliehdotus palvelee on suoraan johdettavissa sen sisällöstä, eli sitä saa mitä mitataan. Edellä esitetyt parannusehdotukset tuovat painopistettä paremmin TKI-toimintaan ja yritysten palveluun säilyttäen kuitenkin tutkintojen merkittävän aseman (yli 50%).
Se mitä mittaristosta puuttuu on työelämäyhteistyö, ammattikorkeakoulujen yksi peruspilareista. Työelämäyhteistyölle kaivataan kipeästi hyvää uutta mittaria. Sellaiseksi ei riitä maksullisen palvelutoiminnan määrä, joka aivan liiaksi ohjaa ammattikorkeakouluja konsulttitoimistojen reviirille. Uusi mittari voisi lähteä samantyyppisistä lähtökohdista kuin EK:n toteuttama oppilaitosyhteistyön kysely (kts raportti).
Noi mittarit ei ole mairittelevia SAMK:lle. Mittareissa ei ole huomioitu myöskään huomioitu millään tavalla myöskään sitä vanhaa totuutta että iänkaikkiset koulukaupungit (esim. Tku ja Hki) vetävät aina opiskelijoita puoleensa vaikkei koulutuksen laatutaso sitä puoltaisikaan.
VastaaPoistaTuohon työelämäyhteistyöhön sanoisin, että teetän opiskelijoilla jokaikisessä ammattiopinnossa työelämäprojektin. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijat ottavat konsulttimaisen roolin tarkastellessaan HR-prosesseja kohdeorganisaatioissa. Itse koen, että se on käytännössä toimii erittäin hyvin paikallisesti aluevaikutus- ja kehittämistyönä. Siitä on tullut myös paljon hyvää palautetta.
Se synti mihin itse olen langennut on se, ettei näistä projekteista ole tehty toimeksianto tms. sopimuksia. Joka tapauksessa kehitys- ja aluevaikutustyötä tehdään käytännössä paljonkin. Sen dokumentointi vain ontuu.
Omat positiiviset kokemukseni tukevat edellä mainitun toimintamallin jatkoa myös sen takia, että tutustuessaan yritysten toimintaprosesseihin niistä löytyy yleensä aina kehittämistarpeita ja siten myös opinnäytetyöaiheita. Meidän oppilaitoksena täytyy olla ahkeria ottamaan yhteyttä organisaatioihin ja tarjota palvelujamme, jos haluamme saada osaamisemme esille ja ymmärretyksi yrityksissä. Ei kohdeorganisaatioissa osata useinkaan tunnistaa omia tarpeita ennen kuin osataan kysyä oikeita kysymyksiä.
Pääosin olen samaa mieltä noiden mittareiden kanssa, mutta ammatillisen opettajakorkeakoulutoiminnan suhteen en. Aivan niinkuin se tekisi amk:sta todellisen tai tärkeän toimijan.
Terv. Petteri Teppola