torstai 14. kesäkuuta 2012

Keskustelu organisaatiomuutoksesta


Kuulemis- ja palautekierroksen aikana ehdotettuun rakennemalliin annettiin lukuisa määrä yksityiskohtaisia huomioita ja parannusehdotuksia sekä organisoitumisen vaihtoehtoja. Tärkeintä tässä vaiheessa on tunnistaa parhaat tavat jakaa organisaatiomalli osiin. Sisältöön ja toimintatapoihin kohdistuvia ehdotuksia käsitellään organisaatio- ja johtamismallin toimeenpanossa ja organisaation yksityiskohtaisessa jatkokehittämisessä.

Kuulemiskierroksen perusteella on laadittu ehdotus organisaatiokaavioksi, joka oli 13.6. osakeyhtiön hallituksen käsittelyssä. Ehdotus noudattaa aiemmin esillä ollutta rakennemallia. Ehdotuksen sisäinen logiikka lähtee siitä, että henkilöstölle on luontevat ja toisiinsa nähden tasapainoiset kotipesät, jotka heijastavat SAMKin painoaloja ja osaamista. Osakeyhtiön hallitus antoi tukensa esitetylle ehdotukselle ja hyväksyi esitetyn organisaatio- ja johtamismallin tarkentamiseen tähtäävän prosessin. Ehdotus lähetetään omalle väelle erillisenä tiedotteena tänään.

Organisaatiokaavio koostuu kuudesta osaamisklusterista sekä kolmesta poikkileikkaavasta prosessista (Opetus, TKI ja yrityspalvelut sekä Korkeakoulupalvelut). Osaamisklusterit ovat asiantuntijahenkilöstön kotipesiä ja osaamisen kehittämisen keskuksia, jotka kattavat SAMKin koko asiantuntijatehtävien kirjon (opetus, TKI, aluekehitys, palvelutoiminta).

Ydinprosessit (opetus sekä TKI ja yrityspalvelut) sisältävät vain prosessien johtamisen ja kehittämisen edellyttämän henkilöstön. Prosessivastuu sekä toiminnan edellyttämät resurssit on ehdotuksessa keskitetty yhdelle henkilölle (vararehtori). Sisäisten palvelujen ja muiden tukiprosessien ja palvelujen henkilöstö on niin ikään keskitetty yhden johtajan alaisuuteen - Korkeakoulupalvelut nimiseen toimintayksikköön. Korkeakoulupalvelut sisältävät alustavasti seuraavat sisäiset ja ulkoiset palvelut: opiskelijapalvelut, kansainväliset palvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, viestintäpalvelut, talouspalvelut, projektipalvelut, hankintapalvelut, hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, kiinteistöpalvelut, koulutuksen myynnin tukipalvelut, kielikeskuspalvelut sekä sisäiset kehittämispalvelut.

Kuulemiskierroksella monessa palautteessa korostettiin sitä, että henkilöstön oli siinä vaiheessa vaikea ottaa kantaa yksityiskohtiin, kun ehdotus oli vasta rakennemallin tasolla. Palautteissa toivottiin mahdollisuutta perusteelliseen keskusteluun, mieluiten dialogin muodossa. Tähän perustuen osakeyhtiön hallitukselle tehty esitys sisälsi aiemmasta hieman muutetun aikatauluehdotuksen. Organisaatiomalli on tarkoitus hyväksyä lopullisesti vasta osakeyhtiön hallituksen kokouksessa 21.8.2012. Kesän aikana ehdotuksesta keskustellaan ja malliin tehdään elokuussa tarvittavia tarkennuksia.

Toivon, että otat kantaa esitettyyn ehdotukseen ja tuot esille rakentavia kehittämisehdotuksia. Ota rohkeasti kantaa myös muiden esittämiin ehdotuksiin. Itse vastaan kaikkiin kommentteihin, jotka mielestäni edellyttävät vastaamista. Toivon avointa ja vilkasta keskustelua, mieluiten reilusti omalla nimellä.

19 kommenttia:

  1. Juuri ennen kesätaukoa: jako hyvinvointi-terveyspalvelut ihmetyttää. Koko termi terveyspalvelut näin ensilukemalla tuossa joukossa tuntuisi viittaavan konsernin sisäisiin palveluihin eikä ole rinnakkainen muille nimikkeille. Ja sitten ytimeen: terveys on osa hyvinvointia (ja sairaanhoito sisältää entistä enemmän ennaltaehkäisyä ja väestön omahoitoon kannustamista, tukemista, ohjaamista) ja olen sitä mieltä, että hyvinvointiin ja terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon jako on paluuta menneisyyteen! Sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistyy kohinalla lainsäädäntö-, hallinto- ja toimintatasolla -> emme voi kehittää noissa klusteripesissä laadukasta moniammatillista opetusta. Lukumääräinen tasapaino ei voi olla klusteriajattelun lähtökohta – vai voiko? Toivon laajempaa klusteria tai jotain muuta nimikkeistöä eli asiaa edelleen kehitettäväksi.
    Hyvää kesää kaikille toivottaen Leena-Stiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, tämä on ehdotuksen heikkous. Varmaan pelkällä nimikkeistön kehittämisellä voidaan tehdä jotain, mutta se ei ratkaise perusasiaa eli toiminnan jakaantumista kahtia. Tämä tulee ajatella niin, ettei kahdessa klusterissa sijainti saa estää järkevää integrointia. En siis näe miksei klusteripesissä voisi kehittää laadukasta moniammatillista opetusta. Tapahtuuhan integrointia tälläkin hetkellä eri koulutusjohtajien tonttien yli. Tässä mielessä tilanteen ei pitäisi muuttua ainakaan heikompaan suuntaan. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan :) Terv Juha

      Poista
  2. Vielä lisäyksenä ja selvennyksenä itse ehdotukseen: tietohallinto oli jäänyt kuvauksesta pois. Se kuuluu ilman muuta korkeakoulupalveluihin. Ja myös muut sisäiset palvelut, jos niitä on jäänyt mainitsematta. Toinen epäselväksi koettu asia koskee vararehtoreita. Organisaatioon niitä on ajateltu kaksi, yksi opetuksen ja toinen TKI ja yrityspalveluiden johtoon. Terv Juha

    VastaaPoista
  3. Ensinnäkin, pidän SAMKin uutta organisoitumista erittäin tervetulleena asiana. Vaikka ihmiset työn tekevätkin eikä organisaatio, organisoitumisen muuttaminen saa aina aikaan uutta pörinää ja uusia kohtaamisia. Nämä mahdollistavat organisaation uusien menestystekijöiden löytämisen ja syntymisen.

    Kahteen yksityiskohtaan kiinnittäisin huomiota.

    Opiskelijayrittäjyys on sijoitettu Palveluliiketoiminta-klusterin sisälle. Olen toiminut opiskelijayrittäjyyden ja yrittäjyyden parissa koko tämän vuosituhannen. Opiskelijayrittäjyyttä kehitetään ja edistetään erityisesti ulkoisten kumppanien kanssa. Näitä ovat mm. yrittäjäjärjestöt, kauppakamarit, kehittäjäorganisaatiot ja monet alueen yritykset. Tätä työtä on tehty ja tehdään luontevasti osana tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Sijoittaisinkin ja vastuuttaisinkin opiskelijayrittäjyyden johtamisen TKI ja Yrityspalvelut -prosessiin. Tätä ajatusta tukee myös se, että opiskelijayrittäjyys on mahdollisuus kaikille opiskelijoille ja sitä tulee tukea kaikissa klustereissa.

    En ole sähkötekniikan(kaan) asiantuntija, enkä ole tätä kirjoitettaessa vielä lukenut sähkötekniikan uutta opetussuunnitelmaa, mutta itselleni nousee mieleen ajatus, että sähkötekniikka olisi enemmän tekemisissä Rakentaminen ja Energia -klusterin kanssa kuin ICT- ja Automaatio -klusterin kanssa. Lisäksi tutkimuksemme yksi painopisteistä, tulevaisuuden energiaratkaisut, on Rakentaminen ja Energia -klusterin yhteydessä. Ymmärrän, että sähkötekniikalla ja automaatiolla on myös selkeitä rajapintoja. Ei siis helppoa. Tässä on varmasti samaa problematiikkaa ja pohdintaa kuin Hyvinvoinnin ja Terveyspalvelujen välillä.

    --Cimmo Nurmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Argumentoin vielä aiemmassa viestissäni olleita asioita ennen kuin lähden juhannuksen viettoon. Ja toivotan samalla kaikille rentouttavaa juhannusta.

      Opiskelijayrittäjyys ja yrittäjyys yleisesti on näkynyt SAMKin toiminnassa enenevässä määrin viime vuosina. Meillä on palkittu Yrityskiihdyttämö, hyvin sosiaali- ja terveysalalla käyntiin saatu Soteekki-toiminta, suunnitteilla oleva TUTKA (tutkijoiden yrittäjyyskiihdyttämö) ja olemme vahvasti mukana TEM:n tukemassa valtakunnallisessa Protomo-verkostossa omalla Apparaatti-toimintakonseptilla. Nämä konkreettiset yrittäjyyden edistämistavat ovat vahvasti TKI-vetoisia. Organisaatiorakenteen uudistamisen yhteydessä olisi hyvä miettiä niiden vahvempaa ulostuloa ehkäpä yhden vahvan brändin kautta, kuten toimitusjohtajakin on todennut.

      Pari sanaa Hyvinvointi-Terveyspalvelut ja Energia-ICT (sähkötekniikka) keskusteluun. OKM:n suunnitelmien mukaan koulutusohjelmien rooli tulee jatkossa pienenemään. Jossain vaiheessa oli puhetta jopa niiden kokonaan poistumisesta. Nykytilannetta en tiedä. Kun nyt uutta organisoitumista tarkastellaan niin, että nykyiset koulutusohjelmat ovat näkyvissä (mikä on tietysti välttämätöntä asian hahmottamiseksi), tämä eittämättä aiheuttaa "koulutusohjelmapainotteista etulinja-ajattelua". Uudessa organisoitumisessa, kuten toimitusjohtaja on painottanut, klusterit ovat opettajien kotipesiä. Klusteri tarjoaa opetus- ja tutkimusresursseja koko SAMKille, ei vain itselleen. Koulutusohjelma-ajattelun tullee korvaamaan tiimiajattelu. Toisaalta klustereiden yli menevä resurssien hyödyntäminen edellyttää erittäin hyvin ja uudella tavalla toimivaa ja koordinoitua työaika- ja lukujärjestyssuunnittelua. Siinä klusterien yhteistyö Korkeakoulupalvelujen kanssa on avainasemassa. Hyvinvointi-Terveyspalvelut ja Energia-ICT jaot eivät siis estä tehokasta yhteistoimintaa ja yhteistyötä.

      Olen nopean rytinän kannattaja.

      --Cimmo

      Poista
  4. Olen ehdottomasti organisaatiomuutoksen tarpeen kannalla ja - jos mahdollista, vielä vahvemmin - toimintakulttuurin muutoksen ja kehittämisen kannalla.

    Uusi organisaatio aloittaa 1.1.2013. Eikö aikataulu ole tälle liian tiukka? On korostettu, että muutos on mahdollisuus, kun sen tekee hyvin - ja että onnistumisen lopulta määrittää se, miten toimitaan, olipa organisaatio muodoltaan millainen hyvänsä. Olen näistä täsmälleen samaa mieltä. En ole vakuuttunut siitä, että tämä aikataulu ja muutoksen hallittu hoitaminen kulkevat käsi kädessä - eikä tässä epäile yhdenkään organisaatiomme jäsenen taitoja, vaan puhun enemmänkin muutoksen "lainalaisuuksista", tai asioista joita monissa organisaatiomuutoksissa on todettu. Riskejäkin pitää ottaa, mutta se liittyy mielestäni enemmän muihin valintoihin ja kokeilevaan otteeseen kuin aikatauluun.

    Pidempi aikataulu ei tarkoita viivyttelyä tai epäröintiä, vaan mahdollisuutta toiminnan valmisteluun - nyt kuitenkin yhtä aikaa tehtävä asioita vanhalla tavalla (ja osittain esim. sovellusuudistuksia tai -käyttöönottoja on vanhassakin organisaatiossa vasta tekeillä), ja samanaikaisesti pitäisi saada uutta valmiiksi. Meidän päätuotteemme ei kestä tuotantokatkoksia. Pienemmätkin uudistukset ovat tällaisella aikataululla nitisseet.

    Avoin keskustelulinja on erinomainen - sillon kun vastaaja tietää, että hänen vastauksensa tulee enemmän tai vähemmän julkiseksi, nimellä tai ilman.

    Jatketaan keskustelua ja avoimuutta jatkossakin. Toivon, että moni haluaa ja kokee voivansa osallistua.

    Anne Sankari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikataulu on tiukka mutta realistinen. Aikataulun yksi tärkeä määräävä tekijä on tilikausi. Muutos on ehdottoman järkevää, käytännössä välttämätöntä, ajoittaa tilikauden alkuun, jotta budjetointia, rahanjakoa ja tilinpäätöstä ei tarvitse tehdä kahteen kertaan.

      Minusta aikataulun toteaminen liian tiukaksi ei riitä argumentiksi sille, että muutosta lykätään. Täytyy myös pystyä osoittamaan se mikä valmistelussa ja toimeenpanossa tarvitsee lisäaikaa. Sitten voidaan arvioida onko tämän välttämätöntä olla aivan valmis juuri 1.1.2013, vai voidaanko tämän osalta toteutusta venyttää vuoden 2013 puolelle. Nyt on tärkeää, että eri sektoreilla tehdään toimeenpanosuunnitelmat ja että ne vastuutetaan. Toimeenpano esitellään henkilöstöpäivänä 23.8.

      Täytyy huomata, että päätuotteiden osalta tuotantoa jatketaan organisaatiomuutoksesta riippumatta. Opetus, TKI ja muu tuotanto jatkavat toimintaansa ilman tuotantokatkoksia omien suunnitelmiensa mukaisesti huolimatta siitä, että henkilöstön kotipesä ja esimies saattavat muuttua matkan varrella.

      Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että nopea rytinä on parempi kuin pitkä kitinä.

      Avoin keskustelulinja on tämän tapaisissa muutoksissa ainoa mahdollisuus. Jos esille nousee kehittämisehdotuksia, kaikkien täytyy tietää niistä, muutoin on vain johdosta kiinni nousevatko ne koskaan julkiseen keskusteluun. Varmaankin viittaat kommentissasi siihen, että Webropol-kyselyyn vastanneet eivät tienneet, että heidän vastauksensa julkistetaan sellaisenaan (joskin ilman nimiä). Olen kiertoteitä kuullut, että jotkut ovat pahoittaneet tästä mielensä. En oikein ymmärrä minkä takia. Kyselyn johdantotekstissä todettiin, että "SAMKin organisaatiomuutosta voi kommentoida sekä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksissa että vastaamalla tähän kyselyyn, joka lähetetään henkilökohtaisella linkillä. Siten kaikki keskustelu on kasvollista (=vastaajatiedot on määritetty tallentuvan tässä
      kyselyssä)." Vastaajatietoja ei kuitenkaan julkistettu. Ja mitä sitten vaikka joku tunnistaisikin vastaajan. Kaikki kommentit olivat hyviä ja arvokkaita. Otan tästä kuitenkin opikseni ja lupaan jatkossa erikseen todeta jos ja kun tietoja julkistetaan.

      Keskustelu jatkuu!

      Poista
  5. Ehdotan organisaatiomalliin lisättäväksi klusteri:
    ENERGIA - JA YMPÄRISTÖ siis aivan omaksi klusteriksi.
    Perustelen ehdotusta seuraavasti.

    1. Energia- ja ympäristötekniikka kuuluvat yhteen ja muodostavat riittävän laajan ja itsenäisen toiminta-alueen.
    2. Satakunnan alueella on runsaasti energiavaltaista teollisuutta, joihin kaikkiin liittyy myös päästöjen hallinta ympäristötekniikalla.
    3. Prosessilaboratorio on harjoittanut jo vuosia laaja-alaista maksullista päästömittaustoimintaa, jota voidaan yhdistää myös opetukseen. Lisäksi kemian laboratoriossamme on mahdollista tehdä ympäristöanalyysejä.
    4. Tämä klusteri paikkaa myös suurta aukkoa, joka syntyy kemia/prosessitekniikan lopettamisesta.
    5. Ympäristö ja ympäristötekniikka on nopeasti kasvava ala, jossa tarvitaan osaamista niin konventionaalisen perustekniikan kuin uusien menetelmienkin osalta. Myös alan vientinäkymät, erityisesti vedenpuhdistukseen liittyvä tekniikka, ovat hyvät. Siitä on jo näyttöjä.
    6. "Ympäristö" nimenä on kaikille tuttu ja sillä on vetovoimaa.
    7. Myös uusiutuvat energiavarat; aurinko- ja tuulienergian lisäksi myös biomassojen hyötykäyttö liikennepolttoaineiden ja biokaasun valmistuksessa laajenee nopeasti.
    8. Päivittäin saamme seurata uutisista eri teollisuudenalojen ympäristöongelmista - paljon on siis vielä tehtävää tällä alalla, esim. kaivosteollisuus.
    9. Environmental Engineering sopii nimenomaan tähän klusteriin; rakennustekniikassa sen osuus on marginaalinen.
    10.Ympäristötekniikka on hyvin kansainvälistä, aihepiiri kiinnostaa myös vaihto-opiskelijoita, jolloin
    saamme lisättyä kv-toimintaa ja meriittiä opetuksen järjestämisessä. Meillä on pitkä kokemus sekä suomen että englanninkielisen ympäristötekniikan opetuksessa.

    RAUMALLA 21.6.2012 Timo Hannelius

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaukseni tulee myöhään, mutta kuitenkin. Olet oikeassa, että energia- ja ympäristötekniikka kuuluvat yhteen ja että aihe on maakunnalle tärkeä. Nykyehdotuksessa aihepiiri on sijoitettu Rakentaminen ja energia- osaamisalueelle. Yksinään energia- ja ympäristökysymyksiä käsittelevästä henkilöstöstä ei olisi muodostunut riittävän suurta osaamisaluetta. Nyt osana laajempaa kokonaisuutta, osaamisen kehittämiselle on paremmat edellytykset.

      Poista
  6. Ehkä itselleni yllätyksenä olen aika innostunut klusterisuunnitelmasta, joka on nimetty hyvinvointialaksi. Hyvinvointi käsiteenä on tuollaista semantiikkaa ja näin sosiaalipolitiikan j a sosiologian näkökulmasta pelkkää höttöä. Puhun nyt sosialaialan (omasta) näkökulmastanï. Sosiaalialan ja terveysalan yhteys ei ole niin kiinteä kuin saattaa kuvitella. Klusterijaottelussa esitetty tekniikka, liiketalous, terveys ja muut voidaan nähdä kahdella tavalla.joko "muut" luokka on on jotain epämääräsiatä, ja siksi yhteen sopivaa. Toinen, ja innostustani aiheuttava tekijä, on se, että meillä on mielestäni ollut helpompi löytää yhteistä fysioterapian kanssa, kuntoutus on jo todella lähellä, ja kuvataide olisi aivan huikea lisä sosiokulttuurisen innostamisen näkökulmasta - jos vain kiinnostusta yhteisten spottien löytämiseen on. Jo nyt meillä on kiinnostavaa yhteistyötä psykofyysisen fysioterpaina kanssa, kuvataide olisi vahva lisä jo alkaneeseen kuvataideterapeuttiseen osaamiseen, mutta ennen kaikkea taiteen yhteisölliseen merkitykseen liittyvissä uusissa avauksissa, jota Kankaanpään koulu on ollut avaaamassa. Uskon myös, että kuvataide olisi hyvässä hallinnollisessa huomassa tässä klusterissa, jossa joka sisältää erilaisuuksia ja kykyä ja halukkuutta monimuotoiseen yhteistyöhön. En tiedä, mistä tulee tuo esteettömyysmaininta, joka on turha lisäke.
    Sen sijaan minulle jää arvoitukseksi, mitä merkitsee tki omana juonteenaan tai opetuksen yhteinen juonne. Aika salakieltä ovat.
    Toiseen blogin osaan ottaisin kantaa myös vähän. Opetuksen osuus: Kun oli muutama vuosi sitten uuttukainen monen homman jöälkeen tässä organisaatiossa, kävi Porin kaupunginjohtaja tapaamassa meitä Harjavallassa. Ensimmäisiä lauseita oli (sote-alalle), että emme tarvitse johtajia ja tutkijoita lisää, vaan tekeviä käsiä. Jos siitä sitten sitten johtaa ajatuksen siitä, mitä meiltä odotetaan, niin ammatttilaisia,jotka pystyvät ottamaan vastuun kansalaisista terveyden ja hyvinvoinnin alueella. TKI ja aluekehitys (???) ovat siinä toisisijaisia. Kiinnostavaa ovat nämä puheet tki:stä. Toivosiin vähän parempaa tieteellistä argumentaatiota siitä, sillä toistaiseksi puhe on ollut lähinnä ideologista paasaamista. Näin policy-analyytikon näkökulmasta asiaa katsottuna.Terveisin Pasi Kumpulainen (joka taisi jättää nimen pois toisesta blogiin vastaamisesta.) Hyvää kesää kullekin. Jään odottamaan elokuun järkytyksiä, kun on aika palata töihin. Suuret muutokset on tapana ajoittaa lomien aikaan.

    VastaaPoista
  7. Olen uuden klusteriajattelun kannalla, jos se mahdollistaa ylialaisen, uudenlaisen yhteistyön ja uudenlaisen ajattelutavan sekä työotteen. Klusterit ovat, toivon, järkevän ja realistisen toiminnan tulos. Minua kuitenkin mietityttää sosiaali- ja terveysalan sijoittaminen eri klusteriin etenkin kun yhteiskunnassa tavoite on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja. Esimerkiksi THL yhdisti sosiaali- ja terveysalan ja perusteli yhdistymistä sillä, että sosiaali- ja terveysalan tutkimuksessa tarvitaan hallintorajat ylittävää, monitieteistä ja tieteidenvälistä lähestymistapaa. Edelleen terveydenhuoltolain tuloksena sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä hallinnollisia raja-aitoja madalletaan. Lisäksi perusterveydenhuollon yksikkö ennakoi henkilöstötarvetta alueellaan ja sovittaa yhteen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen palveluja. Suomessa on tuoreita tutkimuksia siitä, että asiakaslähtöinen toiminta edellyttää saumatonta yhteistyötä eri työntekijäryhmien välillä. Tämä moniammatillinen yhteistyöntaito olisi opittava jo ammatillisessa koulutuksessa. Moniammatillista yhteistyötä kun pidetään yhtenä keskeisenä tekijänä, joka mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin vastaamisen tulevaisuudessa. Tosin tähän ajatukseen huomasin, oli jo otettu kantaa ja todettu, että eri klustereissa oleminen ei estä yhteistyötä.

    Toinen asia, johon otan kantaa, on laaja-alaisen terveyden heikko näkyvyys hoitotyön klusterissa. Pelkkä terveyspalvelut eivät riitä kattamaan laajaa käsitystä terveydestä etenkin kun yhteiskunta pyrkii pois korjaavasta toiminnasta ja korostaa ehkäisevää. Jotenkin jos toinen on klusteri on hyvinvointi, ja toinen terveyspalvelut niin ne eivät ole yhteismitallisia. Etenkään terveyspalvelut eivät kuvaa sitä toimintaa, jota klusteriin pitäisi sisältyä. Hyvinvointi on käsitteenä laaja ja viittaa laajimmillaan hyvää elämään ja hyvää terveydentilaan sekä yhteiskunnalliseen vaurauteen. Terveyspalvelut taas ovat käsitteenä melko rajattu. Esimerkiksi STM sivuilla terveyspalvelut kattavat sairaalat ym laitokset. Tämän klusterin nimeä voisi harkita. Terveyden edistäminen puolestaan perustuu jo terveydenhuoltolakiin, jossa todetaan mm. että lain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Myös Suomen terveyspolitiikassa korostuu terveys, sillä terveyspolitiikan tavoitteena on pidentää ihmisten tervettä ja toimintakykyistä elinaikaa, turvata jokaiselle mahdollisimman hyvä elämänlaatu sekä vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja ja ennenaikaista kuolleisuutta. Edelleen terveyden korostaminen ja sen edistäminen on sekä kansainvälisesti että EU:n tasolla keskeistä; kestävän kehityksen rinnalle on nostettu kestävä terveys. EU:ssa perustamissopimuksen mukaan EU:n on toteutettava toimia kansanterveyden parantamiseksi, sairauksien ja tautien ehkäisemiseksi sekä terveyttä vaarantavien tekijöiden tunnistamiseksi. Terveys EU:lla on omat strategiansa ja toimintalinjansa. Edelleen Terveys 2015 ohjelman mukaan, johon Suomikin on sitoutunut, terveysnäkökohdat on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kaikissa politiikoissa. Ja vielä yleisesti puhutaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tosin taidan olla nyt hieman jäävi tämä terveyden edistämisen suhteen, mutta terveyden edistämisestä tai sen puuttumisesta kannetaan huolta jo perusterveydenhuollossakin. Keskustelin aiheesta yhden kunnan johtavan lääkärin kanssa ja hän kantoi huolta henkilökunnan vähäisestä kiinnostuksesta ennaltaehkäisevään toimintaan. Laaja-alaista käsitystä ja näkemystä terveydestä ei saisi nyt hukata palvelujen alle.
    Ja kyllä se kuvataide tukee myös terveyttä samoin kuin psykofyysinen fysioterapiakin. Omakohtaista kokemusta monialaisesta yhteistyöstä, joka tuotti uusia näkökulmia terveyteen.

    eila hirvonen

    VastaaPoista
  8. TKI & YRITYSPALVELUT ja muutakin pohdintaa
    Kesä-elokuussa Porissa kaupunkitutkimusohjelmaa valmistellaan ja samaan aikaan Satakuntaliitto pyytää hankeideoita (jo alustavasti neuvoteltuja) – SAMKissa on tyypillisen korkeakoulujärjestelmän mukainen kesätauko, mutta alueellisilla yhteistyökumppaneilla myös yrityksillä kesällä työt jatkuvat.
    Miten kykenemme luomaan joustavan korkeakoulun, joka tekee kesäaikaankin TKI-työtä ja tuottaa yrityksille/yhteisöille niiden tilaamia palveluja? Ja olisiko suoritettujen opintopisteiden määrää lisättävissä kesälukukaudella. Jos löydämme ratkaisuja ja joustavia toimintatapoja emme vain yhtä, on tuleva organisaatiouudistus saamassa meidät amk-kentässä positiivisesti esille.
    Uusi organisaatiorakenne tuo mukanaan mahdollisuuden muutokseen, toki klustereissa ja niiden muodostumisessa voi olla monia vaihtoehtoja. Oleellista lienee, että entinen ja tuttu toimintakulttuuri joutuu kyseenalaistetuksi uudessa klusterissa. Tässä valossa arvioin hoitotyön ja terveydenhoidon Terveyspalvelut-klusterissa jäävän ulkopuolelle toimintakulttuurin muutoskeskustelusta. Mitään ratkaisua en tähän osaa esittää, jos klustereiden kokoja pidetään yhtenä muodostamisen kriteerinä.
    Opiskelijayrittäjyys ei voi näkemykseni mukaan olla vain yhdessä klusterissa, vaan esitän sen sijoittamista TKI ja yrityspalveluihin, ja jokaisen klusterin luonnolliseksi osaksi. YRITYSPALVELUT voisivat muodostua seuraavasti:
    1)yrityspalvelut ulkoisille asiakkaille (yritykset/organisaatiot/ydistykset)
    -ennakointi (uudet nousevat palvelutarpeet)
    -tilauskanta (pitkäaikaiset sopimukset esim. mittaus- ja testauspalvelut)
    -jatkuva on-line palvelutarjonta (joustavaa, nopeaa, monialaista)
    -yrityspalvelujen tulee lisäksi niiltä osin kuin se on mahdollista toteutua osana opetusta tukien uusien oppimisympäristöjen käyttöä – näinhän toimivat jo Apparaatti ja Soteekki
    2)yrityspalvelut ”Ideasta tuotteeksi/palveluksi” opiskelijoille, henkilökunnalle ja alumneille
    -mentorit (SAMK opet & yrityskummit) kokoavat opiskelijat, henkilökunnan ja alumnit tiimeihin
    -yrittäjyysopintoja tarjotaan joustavasti amk-tutkinto-opiskelijoille, tutkinnon suorittaneille ja omalle henkilöstölle
    Näin siis ennen kesälomia pohtien
    Anne Kärki

    VastaaPoista
  9. Organisaatiouudistusta koskevan palautteen antaminen on hankalaa, koska malli kuvaa miltei ainoastaan organisaation rakennetta vailla kuvauksia sen osien tehtävistä (esim. mitä X-klusteri tekee? mitä sisäiset kehittämispalvelut tekee?) ja tietoa toimintayksikön koosta ja kokoonpanosta (esim. kuinka paljon henkilöstöä X-klusterilla on? entä opetus-ydinprosessin hallinnossa? ketkä työskentelevät hallintopalveluissa?). Tunnustan, etten tiedä, mitkä ovat tärkeimmät toiminnan tai toimintaympäristön (pl. rahoitustilanne) muutokset tai muutostarpeet, joihin organisaatiomuutoksella pyritään vastaamaan.

    Sen sijaan kysymyksiä herää helposti esim. toivottavasti omasta tulevasta palveluyksiköstäni eli opiskelijapalveluista:
    - Mitkä ovat opiskelijapalvelujen keskeiset tehtävät? (-> Mitkä ovat muutokset nykyisiin opintoasiainpalvelujen tehtäviin ja nykyiseen opiskelija- ja opintohallinnon toimintamalliin verrattuna?)
    - Minkäkokoisella henkilöstöllä opiskelijapalvelujen tehtävät tulee kyetä hoitamaan?
    - Millaista osaamista opiskelijapalvelujen henkilöstöllä tulee 1.1.2013 alkaen olla?

    Yksi toivottavasti tarpeeton tai väärintulkintaan perustuva huolenaihe on uuden organisaation kaaviosta välittyvä henkilöstöryhmien kokojen ja niiden välisen suhteen muutos (kolme ryhmää pääasiallisen työtehtävän mukaan: 1. opetus, 2. TKI, 3. muut) yhdistettynä ainakin "maaseutu/maakunta"-amkien talouden kiristymiseen. Rakennekaaviosta päätellen voisi olettaa, että:
    - TKI-toimintaan tullaan käyttämään määrällisesti suurempi työpanos kuin nyt (käytetäänkö siihen nettona enemmän rahaa kuin nyt?) ja
    - korkeakoulupalvelujen yksikköjen määrä on suurempi kuin nyt yhteisissä palveluissa (ovatko ryhmään muut kuuluvan henkilöstön määrä ja palkkakulut suuremmat kuin nyt?).

    Jos em. oletukset pitävät edes sinne päin kutinsa, niin huolenani on, että taloustilanteen kiristyessä joudutaan tinkimään ammattikorkeakoulun tärkeimmästä ja eniten perusrahoitusta tuottavasta tehtävästä eli opetuksesta (po. oppimisen ja osaamisen kehittämisen tukemisesta). Tai sitten kiinteistöistä, laitteista yms. materiaalisista resursseista kyetään säästämään ja TKI-toiminnan muutoksella tuottamaan vähintään perusrahoituksen pienenemisen verran rahaa, jotta X prosenttia perusrahoituksesta ei hukattaisi <X prosentin tavoittelun takia. ;)

    -Janne Santala, opintoasiainpäällikkö

    VastaaPoista
  10. Opiskelijoiden heille enimmäkseen piileviin ja uinuviin tarpeisiin vastaamisessa on sama haaste kehittää itse asiakastuotteita terveyspalveluita tarvitseville asiakkaille jotka asiakaspalvelut eivät ole dualistisia, joko puhtaan teknisiä tai puhtaan teoreettisia ja ideologisia. Opetuksen tutkiva kehittäminen reflektiiviseksi ja luovaksi kokeiluksi on nyt jäissä ja eikä suoraan liity onko organisaatiouudistus saatu toteutetuksi edes kohtuullisesti. Mutta organisaatiouudistuksen tulisi tehdä tämä laatutason nousu ja laajentaminen mahdolliseksi, mutta en näe mikä klusteri tai mitkä poikkileikkaavat prosessit sitä mahdollistvat niin kuin mielestäni välttämätön tarve on jo opetusresurssien niukkenemisen vuoksi.

    Kyllä tämä klusteriajatus on toivottu ja tarpeen jos se saadaan onnistumaan niin, että poikkileikkaavat prosessit ja niihin keskittyminen eivät häivytä haastetta kehittää uusia kokonaisvaltaisesti asiakasta palvelevia tuotteita, joita opiskelijat oppivat ja onnistuvat tekemään ja kokeilemaan markkinoiden. Aika lailla on keskusteltu dualistisesta lähtökohdasta ja enimmäkseen joko terveys tai sairauspoolista ja silloin ei pystytä nostamaan opetuksen ja asiakastuotteiden tasoa ja dualististen (kuten menetelmällisten tuotteiden tai esteettömyyspalveluiden kehittämisen) ulkopuolelle ei niin voida päästä. On syystäkin viitattu että ennaltaehkäisevien terveyspalveluiden tuotteiden rakentaminen ja sitten niiden kokonaan uudenlainen markkionointi asiakkaille edellyttää osaamistason nousua pois yksiammatillisesta, yksitieteisestä ja luonnontieteisestä mekaanisesta osaamiskäsityksestä reflektiiviseksi. Mutta mitään tässä keskustelussa ei ole tullut tähän asiaan substanssitason ongelman ratkaisuksi; mistä saada opettamisen käytäntöjä, jotka ovat henkilökohtaisia, eläviä, eteenpäin suuntautuvia teorian ja käytännön samuutta olevina, joita sitten tunnistetaan tarpeellisiksi ja kehitetään niiden markkkinointi ydinprosesseissa? Ja miten sitten saadaan sosiaali-terveysalan opetus-tutkimus-palveluprosessit tuotteiltaan monikärkisiksi jossa tämä reflektiivinen tasoinen luova kokeilutoiminta saa tilaa? Kyse on kokonaan uudesta oppimisen-luovuuden filosofisista käsityksistä toimijoilla ja heidän keskenään, joka asia ei tässä keskustelussa vielä ole tullut keskustelun keskiöön niin kuin tarve on. Jotta korkeakoulu tuottaa tuotteita jotka ovat asiakkaille räätälöityjä ja selkeitä vaihtoehtoja asiakkaiden valittaviksi.
    On tärkeää elvyttää osaamisen yhteistyökäytäntöjä, mutta jos siihen osallistuvat on jo rajattu sen osallistuvien toimesta heidän piilokriteereillään monitieteisyys ja kokeilu eivät elä ja syvene. Kyse ei ole silloin vain opetuksen laadusta niin kuin nykyiset opetuksen arviointikäytännött tuottavat, vaan oppimisten mahdollista laajemmin ja henkilökohtaisemmmin, ikään kuin joku poikkileikkaava ydinprosessien menevä profiili on sammunut tai heikko... eikä siitä voida keskustella tässä.

    VastaaPoista
  11. Hyvä Juha, arvon kollegat,
    SAMKin esitetyn organisaatiomallin arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, koska moni asia on vielä auki. Tuon kuitenkin esille muutamia tärkeinä pitämiäni ajatuksia. Julkaisen vastaukseni kahdessa erässä.

    1 Muutos ei ole itseisarvo
    SAMKille pitää luoda organisaatio, joka pystyy nykyistä paremmin vastaamaan OKM:n, työnantajien ja opiskelijoiden muuttuviin odotuksiin sekä tarpeen mukaan sopeuttamaan toimintaansa ja rakennettaan. Uuden organisaation pitää olla tehokkaampi ja toimivampi kuin nykyinen.

    2 Katseet ulos
    Korkeakoululaitoksen muutokset vaikuttavat SAMKin tavoitteisiin ja lopullisesti ne selviävät vasta tulevissa neuvotteluissa OKMn kanssa. Siksi on tärkeää hahmotella kaikki tavoitteet asiakaslähtöisesti.

    Osaamisklusterit muodostavat organisaation rungon, mutta tuloksen tekevät niiden sisällä toimivat tiimit. Klustereita suunnitellessa on muistettava, etteivät koulutuksemme, tutkimushankkeittemme ym. tavoitteet ole yhdenmukaiset tai edes vertailtavissa toisiinsa. Oikeat vertailukohdat ovat SAMKin ulkopuolella muissa vastaavissa koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa. Klusterien rakenteen tulee voida poiketa toisistaan sekä muuttua joustavasti niiden omien tavoitteiden mukaan.

    Klusteritiimien miehitys, sisäinen rahoitus ja tavoitteet tulee rakentaa niiden asiakkuuksien vaatimusten mukaisiksi. Kilpailukyky ratkaisee SAMKin tulevaisuuden, katseet pitää suunnata rohkeasti ulos omasta organisaatiosta!

    3 Joustavat tiimit
    Klusterien tiimit voi koota yhden tiiminvetäjän ja yhden - kahden hengen muodostaman ydintiimin ympärille. Ydintiimille asetetaan alakohtaiset asiakaslähtöiset tavoitteet ja tiiminvetäjä kokoaa lopullisen tiimin seuraavan tuloskauden ajaksi. Henkilöstö toimii työuransa aikana erilaisissa rooleissa – joku voi toimia vv. 2013-2015 tiiminvetäjänä, vv. 2016-2019 opettajana, seuraavina vuosina tutkijana jne.

    Tuloskausien tulee olla riittävän pitkiä, jotta henkilöstö voi sitoutua toimintaan ja opiskelijat sekä asiakkaat tietävät kenen kanssa asioidaan kussakin asiassa. Hyvän tuloksen tekevä tiimi voisi tässä mallissa saada ylijäämän hyväkseen tulospalkkioina, työvälineinä, koulutuksena tms..

    Jatkuu...

    VastaaPoista
  12. ...Jatkoa edelliseen

    4 Joustava tytäryhtiö
    Osaamisklusterien rinnalle olisi nyt mahdollista luoda aidosti liiketaloudellisen periaattein toimiva täydennyskoulutusta ja yrityspalveluita myyvä kokonaisuus, ”SAMK Services Oy”. Suomalaistenkin korkeakoulujen yhteydessä toimii tällaisia tytäryhtiöitä, joten vertailukohtia on olemassa. Tytäryhtiö mahdollistaa joustavan tuloksen jakamisen sen tekijöille: esimerkiksi tulospalkkaus voidaan järjestää oikeudenmukaisesti, mutta hallitusti. Mallia on hahmoteltu LiKu -toimialan piirissä ja jatkamme mielellämme keskustelua.
    5 Erilaisuus esiin
    Koulutus on jatkossakin SAMKin tärkein toiminto ja tuo taloon ylivoimaisesti eniten rahaa. Yhteinen tavoitteemme on saada opiskelijat suorittamaan opintonsa normiajassa ja valmistumaan varmasti. Sen lisäksi osa koulutuksesta voi nivoutua tiiviistikin tutkimushankkeisiin, projektitoimintaan ym.

    Koulutusalat ja työmarkkinoiden toimialat kuitenkin poikkeavat toisistaan monella tapaa. Sekä koulutuksen kvalifikaatiot että rahoituksen lähteet ovat erilaiset: teknis-taloudellisilla aloilla yhteistyö yksityisten työnantajien kanssa ja ulkoisesti rahoitetut projektit voivat muodostaa suuren osan toiminnasta; esim. hoito- ja kulttuurialoilla luonnollisempia yhteistyötahoja ovat usein julkisen vallan toimijat. Tämä on otettava huomioon klustereiden tavoitteita asetettaessa.
    ***
    Meidän pitää parantaa kilpailukykyämme radikaalisti. Organisaatiomuutos tarjoaa mahdollisuuden purkaa nykyisen mallimme jäykkyyksiä ja parantaa kannustavuutta. Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten hyvin osamme opettaa oppimaan, takaamme valmistumisen ajallaan; miten hyvin tunnistamme tutkimuksen aiheet, muodostamme tutkimusongelman, rajaamme, keräämme, analysoimme ja julkaisemme; osaammeko myydä palvelumme potentiaalisille opiskelijoille, rahoittaville asiakkaille; miten hyvä työnantaja olemme.

    Toivon päättäjille viisautta tärkeään työhön. Jatketaan keskustelua!

    Kimmo Kallama, koulutusjohtaja, LiKu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kimmo, olen suurin piirtein kaikesta esittämästäsi samoilla linjoilla. Otan tässä kantaa yhteen avaukseesi - "SAMK Services Oy". Ajatus on mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen. En kuitenkaan heti kättelyssä olisi synnyttämässä täydennyskoulutuskeskuksen tilalle uutta tytäryhtiönä toimivaa täydennyskoulutuskeskusta. Voimme näiltä osin toimia liiketaloudellisin periaattein ja ottaa tulosperustaisia kannustuspalkkioita käyttöön, vaikka toiminta on osa perus-SAMKia. Oleellista minusta tässä on se miten saamme osaamisen tehokkaammin ja joustavammin myös koulutuksen myynnin käyttöön.

      Jos osoittautuu, että SAMKissa on rakenteellisia esteitä koulutuksen myynnin merkittävälle lisäämiselle, niin mikään ei estä palaamasta tähän ajatukseen.

      Poista
  13. Tervehdys!

    Aikaisempien kokemuksieni perusteella näkisin hyvänä, jos täydennyskoulutuksen toiminnot olisi sijoitettu uudessa organisaatiomallissa TKI ja yrityspalveluihin horisontaalisesti osaamisklustereita leikkaavaksi. Vastuut tulisi tällöin olla toimintoperusteisia (voidaan myös puhua tuote- tai rahoituslähdeperusteisista). Toimintoina voisi olla esim. yrityskoulutukset, esimies/työnjohtokoulutukset (sinänsä yrityskoulutuksia, mutta tämä asia täytyy saada paremmalle painoarvolle kuin se nyt on), työvoimapoliittiset koulutukset, kehittämispalvelut (tässä suuri kytkentä TKI-toimintaan) sekä kansalliset ja kansainväliset koulutus- ja kehityshankkeet (samoin kytkentä TKI- ja hanketoimintaan). Tarvittaessa yrityskoulutukset voidaan vielä jaottaa osaamisklustereihin tai niiden ryhmityksiin, esim yrityskoulutukset hyvinvointi ja terveys, yrityskoulutukset palveluliiketointa ja ICT, jne.

    Perusteluina tälle organisoitumistavalle ja sen ”paremmuudelle” pidän esim. seuraavia seikkoja. Harvemmassa nykyisin toteutuneessa koulutuksessa olisi tarvittu vain yhden tulevan osaamisklusterin osaamista. Nytkin toimialojen välisen osaamisen hyödyntäminen on ollut pientä. Jos osaaminen pienennetään vielä hahmotelmissa olleiksi klustereiksi ja niillä tulisi olemaan myytävän koulutuksen tulosvastuu, voi siitä syntyä jälleen siiloutumista ja turhaa sisäistä kilpailua. Kun myytävän koulutuksen prosessit ja vastuut olisi läpileikkaavana, tämä uhka poistuisi. Jos nyt täydennyskoulutusta pidetään tuntemattomana ja rahoja vain itselleen keräävänä, niin esittämääni malliin tulisi rahan tuloutus toteuttaa siten, että se palautuisi toteuttaneille klustereille jakosuhteilla. Lisäksi esittämäni malli poistaa sen vaaran, että Samkista lähtisi ulos kilpailevia tarjouksia. Samalla malli toisi sen hyödyn, että ulkoisia rahoituslähteitä pystyttäisiin hyödyntämään paremmin kuin nyt, kun ne olisi vastuutettu leikkaavina ja näin ollen suorittavat henkilöt pystyisivät keskittymään ja kehittämään verkostojaan rahoituslähdekohtaisesti eikä niin, että jokaisen klusterin myytävän koulutuksen vastuuhenkilön täytyisi osata jokainen rahoituslähde. Tästä esimerkkinä työvoimapoliittiset koulutukset, joiden parempi osaaminen on tällä hetkellä täydennyskoulutuskeskuksessa oikeastaan vain yhden toimialan ihmisillä ja koska toiminnot/vastuut on jaotettu toimialoittain, niin nyt ko. rahoituksen hyödyntäminen ei ole täysipainoista.

    Lähetin sinulle sähköpostitse pari kaaviokuvaa mallista. Niissä olen käyttänyt tuotantopäällikkö nimikettä, jolla halusin paremmin kuvastaa toimen sisältöä. Nykyisistä nimikkeistä sen sisällä voisi olla koulutuspäällikkö ja –suunnittelija pari tai ryhmä. Sihteeripalvelut voisi tulla korkeakoulupalveluista tai olla mukana ryhmässä, riippuen siitä miten henkilöstöstrategiaa ollaan muutoin ajateltu.

    T:Jari Lahti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näkisin, että huolesi on oikeutettu. On täysin selvää, ettei SAMKista saa lähteä useita tarjouksia samaan paikkaan. Osaamista tulee saada tehokkaammin käyttöön. Kuitenkin myyntiin tulee saada myös vierihoitoa ja ”sisäistä tehostamista”. Minusta ratkaisu on ennen kaikkea hyvä ja tehokas koordinaatio ja ohjaus sekä toimiva talon sisäinen verkottuminen. Ei ole välttämättä oleellista missä henkilöt istuvat ja kuka heidän pomonsa on, jos tieto kulkee ja asioita edistetään aidossa yhteistyössä. Olet oikeassa myös siinä, että rahan ansainnasta on palkittava oikein, eli niitä jotka ovat rahan sisään tuoneet. En käyttäisi tuloutus termiä vaan puhuisin mieluummin tuloksen seurannasta ja hyvästä kokonaistuloksesta palkitsemisesta.

      Poista