maanantai 30. huhtikuuta 2012

Ruotsin kieli hanskaan!

Kiitoksia kaikille kommenteista edelliseen lokipäivitykseeni. Sain kommentteja myös suoraan sähköpostiini. Kommentit koskivat valtaosaltaan kirjoitukseni sivujuonnetta, eli kieltenopetusta, ja siitäkin lähinnä ruotsin kielen asemaa korkeakoulututkinnossa.

Ruotsin kieli selvästi on kuuma aihe joka suhteessa. On syytä ottaa tässäkin asiassa rauhallisesti. Ruotsin kieli ei ole katoamassa tutkintovaatimuksista mihinkään. Toki voidaan keskustella siitä onko välttämätöntä, että ruotsin kielen melko vaativa koe on tutkintovaatimusten osa. Mutta tämä keskustelu ei saisi hämärtää sitä, että kaikki voitava on tehtävä tässä ja nyt tutkintojen läpäisyn eteen, ja myös  ruotsin kielen läpäisyn eteen.

Kielten opetuksen koordinaattori Tuija toi aivan oikeutetusti esille sen, että ruotsin kielikoe ei ole ylitse pääsemätön este valmistumiselle. Suurin osa niistä, joilla on pakollinen ruotsi suorittamatta, eivät ole osallistuneet valmentaviin opintoihin, tai ovat osallistuneet niihin tekemättä todellista työtä opintojen eteen. "Jos opiskelija ei käy valmentavia opintoja sitä voi verrata tilanteeseen, jossa peruskoulun oppimäärällä mennään yo-kirjoituksiin." Allekirjoitan tämän ja toivon, että opiskelijat suhtautuvat vakavasti opintoihinsa myös näiltä osin.

Vaatimustason laskeminen ei ole ratkaisu meille eikä muille korkeakouluille.

11 kommenttia:

  1. Elinkeinoelämän (EK) tulevaisuuden kielitaitovaatimuksissa korostuvat lähes kaikki muut kielet paitsi ruotsi...
    Se tässä kiihkeässä keskustelussa tuntuu unohtuvan! Vain 3 % työvoimasta ryhtyy virkamiehiksi, eikä virkamiehistäkään ruotsia tarvitse kuin harva. Valtapolitiikka sotkee liikaa koulutuspolitiikkaa.
    http://yanzu.fi/wp-content/uploads/2012/03/Kiinan-kielen-kasvava-merkitys-Kekkonen-7-3-20121.pdf

    VastaaPoista
  2. Se mistä ei puhuta on ruotsin kielen kustannukset. Ruotsi sanoi, että heillä ei ole varaa 2-kielisyyteen, ei ole meilläkään. Sitäpaitsi me olemme 1-kielisempi valtio kuin Ruotsi. Vihdoinkin järki käteen.

    VastaaPoista
  3. Milloin koulutuksen ammatilaisilla olisi rohkeutta kyseenalaistaa rajallisten resurssien järjetön haaskaus? Eli ne miljoonat pakolliset ruotsin tunnit, joista oppilaat tai yhteiskunta ei lopulta saa muuta kuin turhautuneen mielen?

    Ruotsia on tietysti hyvä osata, ja se on kiva kieli jne... Mutta eihän siitä ole kyse. Kielikoulutuksen pitäisi vastata tarpeisiin, ja ne ovat tänä päivänä paljon monipuolisemmat kuin ruotsi ja englanti. Ruotsin pakollisuuteen keskittyvä kieliohjelmamme tarkoittaa, että juuri muita kieliä ei meillä opiskella.

    Te koulutuksen ammattilaisetkin tiedätte hyvin, että kyse on vain poliittisesta oppiaineesta. Siksi te ette uskalla puhua julkisesti? Mutta eikö juuri siksi pitäisi puhua? Tarvitaanko Suomen kouluissa poliittisia oppiaineita?

    VastaaPoista
  4. "Vaatimustason laskeminen ei ole ratkaisu meille eikä muille korkeakouluille".

    Mitä ilmeisemmin tämä on ollut ratkaisu useallekin ammattikorkeakoululle vastaisista väitteistä huolimatta. Olisi todella mielenkiintoista nähdä laskelma, paljonko suoritettu AVK-tutkinto maksaa. Valmistavine kursseineen ruotsin kieli lienee resursoiduin oppiaine ammattikorkeakouluissa. Lienen tyhmä, mutta edustan ajatusta, että valmistavia kursseja tarvittaisiin ennemkin luonnontieteissä ja matematiikassa. Olisi mukavaa kohdata aloittava opiskelija, joka osaisi sujuvasti esim. murtolukulaskennan!

    VastaaPoista
  5. Ruotsin kielen opettajat ovat kuulemma tehneet kyselyjä muiden AMK:n ruotsin kielen opettajille vaatimustasosta. Tasosta ei ole vastausten mukaan tingitty. Pidetäänkö meitä tyhminä: eivät ruotsin kielen opettajat niin tyhmiä ole, että myöntäisivät vaatimustasoa alennetun. On tyypillistä, että ulospäin pyritään antamaan kaunisteltu kuva, niin myös tässä tapauksessa. Totuus lienee kuitenkin se, että läpäisyä on olennaisesti helpotettu muualla kuin SAMK:ssa.

    VastaaPoista
  6. On liian helppoa selittää huonoa menestystä opiskelijoiden laiskuudella. Jos hylättyjä suorituksia alkaa esiintymään jossain oppiaineessa selvästi keskimääräistä enemmän, lienee syytä hakea syytä niin sysistä kuin sepistäkin.

    VastaaPoista
  7. Kyllä on helpotettu SAMKissakin. Ihan hävettää millaisella ruotsin taidolla meiltä voi nykyisin valmistua - muka virkamiesruotsin tasolla. K.o. kielitaidolla tuskin pärjää missään, ei suullisesti eikä kirjallisesti. Ilman tätä helpottamista valmistumisia kun olisi entistä vähemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo vain! Onko todellakin olemassa käsitys, että AVK-ruotsin tutkinnon läpäiseminen "kunnialla" takaa ko. kielen taidon? Yleensä AMK-tutkintoihin ei sisälly ns. hanttiaineita, mutta täytynee todeta, että ruotsin kieli on niistä ehkä se ainoa sanan täydessä merkityksessä. Niin kuin eräässä aiemmassa kommentissa todettiin, se on poliittinen oppiaine. Sen pakollistamisella saatiin RKP ostettua enemmistöhallituksen muodostamiseksi 70-luvulla. Esim. insinööriukinnon rajoitteena ei voi järjellisiin syihin perustuen olla ruotsin kielen osaamattomuus.

      Poista
  8. Tässä upeqa kommentti: opiskelijat maksamaan itse ruotsin kielen opinnot: Tukikurssien kustannukset opiskelijoille?

    Satakunnan ammattikorkeakoulun johdossa tilanne aiheuttaa harmaita hiuksia. Rehtori Seppo Pynnän mukaan ammattikorkeakoululle täysin ylimääräisten valmentavien opintojen hintalappu kohoaa jopa 200 000 euroon vuodessa.

    - Se millä tavalla ammattikorkeakoulut joutuvat säästämään, niin yhtälö alkaa olemaan melkolailla mahdoton, Pynnä toteaa.

    - Ammattikorkeakoulut on asetettu äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen. Meidän pitää hoitaa sellaista perusopetusta, jota olisi pitänyt hoitaa jo aikaisemmin, Pynnä sanoo.

    Pohdittavaksi tulee, kuka näistä tukiopinnoista kantaa vastuun. Jopa kustannusten siirtämistä suoraan opiskelijoille on mietitty.

    Nykyisellään pakkoruotsi vie liikaa huomiota ammattiopinnoilta, joten vaihtoehtoja pohditaan. Yksi niistä on pakollisen ruotsin pudottaminen kokonaan pois tutkintovaatimuksista.

    - Hyvin kriittisesti pitää miettiä, onko se järkevää pitää pakollisena, kun lähtötaso on näin alhainen. Jotakin pitää tehdä ennen ammattikorkeakouluun tuloa tai miettiä uudestaan tätä pakollisuutta, rehtori Seppo Pynnä sanoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentissa oli siteerattu Pynnän Ylen haastattelussa antamia lausuntoja. Haastattelu on kokonaisuudessaan luettavissa ylen sivuilta http://yle.fi/uutiset/virkamiesruotsi_on_ongelma_ammattikorkeakouluissa/6085788

      Ylen toimittaja Jari Pelkonen oli juttua tehdessään hyvin tietoinen täällä lokissa käydystä keskustelusa.

      Poista
  9. Ei tarvi ruotsista stressata kun käy hakemassa lukihäiriöisen paperit. Testissä tuskin voi huijata, mutta lukihäiriöisiä on enemmän kuin uskoisi.

    Helppo se on päteä että kyllä se ruotsi on helposti läpäistävissä tms paskaa, mikäli kyseistä ongelmaa ei ole.

    Minun ei tarvinnut silti nojautua lukihäiriöisen papereihin, vaan pääsin läpi rimaa hipoen.

    Yhteenvetona näin 10v ruotsin opiskelujen jälkeen (peruskoulu, lukio, amk kolme tukikurssia+avk), en osaisi neuvoa ruotsinkielistä kaupungin laidalta keskustaan. En osaisi jutella mitään "smalltalkia", saatika osaisi neuvotella työasioista. Opetustapa on väärä.

    Lukiossa luokallani oli äidinkieleltään ruotsinkielinen opiskelija. Hän kuitenkin jätti lukion kesken, kun ei pärjännyt lukion ruotsissa. Miksi? Koska koulussa opetetaan vain jotain sääntöjä ja kielioppia niin juurtajaksaen että itse kieli unohtuu siinä ohessa. Kieltä opetetaan kuin se olisi jotain ydinfysiikkaa (mikä ei nyt niin vaikeaa loppupeleissä ole). Opiskelijoiden motivaatio hukkuu siinä, eikä edes tahdo oppia sitä. Lopputulos on se, että opetetaan 10v valtion rahoilla kaikki pakolla, eikä siltikään osaa kieltä. Väitän etten osaisi vaikka aseella uhattaisiin.

    VastaaPoista