lauantai 7. maaliskuuta 2015

Määrä vs. laatu

Suomen tiede on jäämässä jälkeen verrokkimaiden tieteellisestä laadusta. Tämä on fakta, joka on osoitettavissa tieteen kansainvälisen näkyvyyden ja laadun osoittavista viittausindekseistä. Kun  tätä argumenttia on käytetty, on noussut vasta-argumentti, joka osoittaa, että Suomessa kuitenkin julkaistaan koko ajan lisääntyvässä määrin. Eli määrissä ollaan hyvällä polulla. Miten tätä pitäisi tulkita?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ottanut erittäin vaikuttavan välineen käyttöön korkeakoulujen ohjauksessa, rahoitusmallin. Ehkä ministeriö on vasta heräämässä siihen miten vaikuttavasta välineestä on kyse. Vanha teesi "sitä saat mitä mittaat" pitää paikkansa. Väitteen voi esittää myös käänteisessä muodossa: jos mittaat väärää asiaa, saat väärää asiaa. Yliopistojen rahoitusmallissa julkaisuindikaattori on tähän asti mitannut vain referee-artikkelien määrää, ei laatua. Yliopistot ovat julkaiseet niissä kanavissa, joista varmimmin saa julkaisun läpi. Jatkossa yliopistojen rahoitusmallin julkaisuosiossa tullaan painottamaan korkean tieteellisen vaikuttavuuden julkaisufoorumeja (erityisesti jufo 2- ja 3-tasoja). Kehittämisen etsikkoaikaa on väärin mittaamalla hukattu vuositolkulla.

Keskustelu sai minut pohtimaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia, jota myös ollaan uudistamassa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa tutkimus- ja kehittämistoimintaa arvioidaan myös julkaisuilla. Julkaisujen painoarvo on kokonaisuutena pieni, mutta merkittävä (2%). Julkaisuissa mitataan vain määrää, käytännössä kaikki julkaisuluokat kelpaavat. Tottahan ammattikorkeakoulut tekevät kaikkensa maksimoidakseen julkaisumäärät. Erittäin tehokas tapa on tuottaa hankkeista raportteja, joihin eri henkilöt kirjoittavat lyhyitä artikkeleita. Jokaisesta artikkelista saa yhden pisteen. Saman pisteen saa, jos saa julkaisun läpi arvostetussa tieteellisessä julkaisusarjassa. Miksi siis pyrkiä tieteellisen sarjaan, jos siitä ei ole mitään vastaavaa hyötyä. Jälleen saadaan väärää asiaa; paljon julkaisuja, joiden vaikuttavuus on vähäinen.

Yleisemmällä tasolla voidaan kysyä päteekö sama väärin mittaamisen dilemma muihinkin ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin kriteereihin. Vastaus on mielestäni vahva kyllä, nimenomaan kokonaisuutena tarkastellen. Rahoitusmalli ei anna mahdollisuutta kehittää laatua määrän kustannuksella. Esitän tässä hypoteettisen esimerkin. Päätämme profiloitua erittäin korkealaatuisena ammattikorkeakouluna, josta syystä vähennämme sisäänottoa ja panostamme huomattavassa määrin enemmän koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tästä seuraisi vääjäämättä tutkintojen ja 55 op. suorittaneiden määrän pienentyminen, mikä johtaisi siihen, että rahoitusmalli vähentäisi perusrahoitustamme. Seurauksena olisi yt-kierros, jossa joutuisimme vähentämään henkilökuntaa ja koulutuksen laadun kehittäminen jäisi siihen.

Vaihtoehdoksi jää pelkästään määrästä huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kilpailemme määrällisesti vastassa muut ammattikorkeakoulut, joista yksikään ei todellisuudessa pysty panostamaan koulutuksen laatuun. Näkisin, ettei tämä kehitys voi olla pidemmän päälle korkeakoulutukselle paras mahdollinen tie. Rahoitusmalliin on välttämättä saatava muitakin laatukriteerejä kuin opiskelijapalaute.

8 kommenttia:

  1. Miten laatuun ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen panostaminen vähentäisi 55 op-suorittaneiden määrää? nykyinen rahoitusmallihan ei muutenkaan anna kappalemääräisesti tuota rahaa opiskelijoista vaan suhteessa sinä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrään. jos noin ei ole niin pitäisi olla, tarkoittaen siis että jos vaikka 3000 opiskelijan amk:n opiskelijoista 67% suorittaa 55 op saa se suhteessa enemmän rahaa kuin 10000 opiskelijan amk jossa 43% opiskelijoista suorittaa 55 op

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se vain on, että 55 op suorittaneet lasketaan määrinä. Jos aloituspaikkoja vähennetään, 55 op:n suorittaneiden määrää tai suoritettujen tutkintojen määrää on haastavaa nostaa.Toki parantamalla suhteellista osuutta ja jollain tavalla vähentämällä keskeyttäneiden määriä voidaan aloituspaikkojen vähentämisestä aiheutettu tappio kuroa umpeen ja mahdollisesti saada jopa plussalle. Mutta tosi asia on, että vapaaehtoisesti aloituspaikoista luopumalla, muille annetaan kilpailussa etumatkaa.

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus ajankohtaiseen aiheeseen.

    Mielenkiintoista on seurata miten jufo-tasojen (http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/materiaalit/jufo_kayttoohje_2015.pdf) sovelletaan jatkossa ammattikorkeakoulujen julkaisujen jyvittämiseen. Tuntuu hieman ihmeelliseltä tämän hetkinen "määrä korvaa laadun" ajattelu. Korkeamman jufo--tason julkaisuun menee aikaa enemmän ja usein se saatetaan tehdä osana kirjoitusryhmää. Jos ymmärsin oikein niin esim. SAMK saa kirjoituksesi perusteella kaikista julkaisuista saman verran rahaa OKM:ltä riippumatta julkaisun laadusta. Onko näin? Jos näin on niin töiden säilymisen kannalta kannattaa siis panostaa määrään. Heh, ajan kuluessa se on kuin ampuisi omaan jalkaansa.

    No, viime kädessä, jos ja kun kirjoittaa oman itsensä kehittämisen näkökulmasta ja omalla ajallaan, niin tällä ei ole merkitystä. Silloin säätää itse itselleen riman minkä ylittämistä lähtee tavoittelemaan Oikealla kädellä laatua ja vasemmalla määrää.

    Lopuksi, yleisen kirjoittamisen motivoinnoin vuoksi olisi hyvä jos yksittäisten julkaisujen SAMK:lle tuoma rahallinen arvo tehtäisiin läpinäkyväksi henkilökunnalle. Minua ainakin kiinnostaisi tietää mitä tekemäni mahdollinen julkaisu tuo rahaa organisaatiollemme. Tämä tieto voisi lisätä myös arvostuksen tunnetta julkaisujoiden joukossa ja sitä kautta kannustaa siihen entisestään.

    T: Esa Bärlund/Hyvo/Tiilimäki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki julkaisut ovat tosiaan rahoituksen laskennassa samanarvoisia riippumatta julkaisun laadusta. Rahoitusmallin julkaisu-mittarissa mitataan julkaisujen, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien määrää. Julkaisuja ei painoteta, vaan jokainen julkaisu tulee laskentaan arvolla 1.

      Yhden yksittäisen julkaisun "rahallinen arvo" vaihtelee vuosittain. Viime vuosina amkit ovat julkaisseet reilut 4000 julkaisua ja rahaa oli julkaisujen perusteella jaettavana n. 16 milj. €. Tästä saadaan yhden julkaisun arvoksi n. 4000 €. SAMK sai tälle vuodelle julkaisujen perusteella n. 0,5 milj. €.

      Poista
  3. "Määrästä huolehtiminen parhaalla mahdollisella tavalla". Pidän aika keskeisenä sitä että opintojen keskeytymisiä saadaan olennaisesti vähennettyä SAMKissa. Jokainen keskytys on yksi miinusmerkki suoritetuissa tutkinnoissa. Tähän voidaan nähdäkseni vaikuttaa ainakin kahdella tavalla: 1)valintaprosessin terävöittämisellä (motivoituneet ja riittävän tasokkaat opiskelijat sisään), 2) tehokas tutorointi oikea-aikaisesti eli tartutaan opiskelun etenemisen ongelmiin ennen kuin rästissä on kokonainen vuori suorituksia. On tärkeää että myös tutoropettaja on kiinnostunut opintojen etenemisestä, olkoonkin että nykyään puhutaan paljon opiskelijoiden itseohjautuvuudesta. Jotkut tarvitsevat siihen enemmän tukea kuin toiset. Tutorointi ja muukin opiskeluun liittyvä ohjaus taas vaatii riittävästi aikaa ja osaamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutoroinnista tasan samaa mieltä. Valintaprosessin suhteen terävöittämisen mahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Isossa osassa hakukohteita vetovoima vain on niin alhainen, ettei terävöittämiselle juurikaan ole tilaa. Kaikki keinot vetovoiman kasvattamiseen kannattaa näissä tapauksissa käyttää ja on käytettykin. Niissä hakukohteissa, joissa terävöittämiselle on tilaa, motivoituneiden opiskelijoiden seulomiseen kannattaa panostaa.

      Poista
  4. Eikö sitten vetovoiman kasvattamiseksi sitten kannattaisi tehdä jotain!
    Jos olemme vuodesta toiseen opetuksen laadun huipulla Suomen amkien rankingissa, niin eikö sitä voida jo käyttää asiakas ja arvolupauksena esim. muodossa: Lupaamme korkealaatuista opetusta tai koulutuksen.
    Suomessa on pistetty aina pää mielellään pensaaseen eikä osattu markkinoida itseä. Vahvuudet pitäisi ymmärtää tuoda julki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä ehdottomasti kannattaa, ja kaiken voitavamme teemme. Sitä en missään nimessä tarkoittanut, etteikö vetovoiman eteen tehtäisi töitä. Hakumarkkinoinnin kokonaisuus on erittäin monimuotoinen ja ansaitsee oman blogikirjoituksen tässä yhteishaun avautuessa. Olemme opetuksen laadun kansallisella huipulla ja sen tuomme näkyvästi esille jo maanantaina. Monet tekevät esittämäsi arvolupauksen, mutta kenelläkään ei ole siitä yhtä hyviä näyttöjä kuin meillä.

      Poista