Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry julkaisi viime viikolla hallitusohjelman laatimista ajatellen korkeakoulupoliittiset tavoitteensa. Paperi on tiivis ja pelkistetty. Rivien väleissäkin voi harrastaa pohdintaa.
Arenen linjaus lähtee liikkeelle nykytilan arvostuksesta. Siitä, että ammattikorkeakoulujen näkökulmasta ei ole tarpeen tehdä mitään radikaaleja toimenpiteitä. Ammattikorkeakoulut tekevät nykyisellään juuri sitä mikä on yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. "Suomi tarvitsee ammatillisesti profiloitunutta korkeakoulutusta, joka tuottaa uutta osaamista." Amk-uudistuksen ja taloudellisen sopeuttamisen läpikäyneet ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin valmiita uudenlaisiin yhteistyömuotoihin.
Arene esittää kirjattavaksi seuraavaan hallitusohjelmaan neljä pointtia:
Ensimmäiseksi, ammattikorkeakoulut ovat tehneet oman osansa Suomen talouden tasapainottamiseksi. Ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet keskimäärin noin 20% perusrahoituksen leikkauksen. Tähän perustuen tulevan hallitusohjelman tulisi tunnustaa uudistuneiden ammattikorkeakoulujen asema ja turvata niiden taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset, erityisesti TKI-toiminnassa.
Toiseksi, Suomen korkeakoulujärjestelmää tulee kehittää ja vahvistaa kokonaisuutena. Kehittämisessä tulee tunnustaa alueelliset tarpeet ja profiloida korkeakoulujärjestelmää sen mukaisesti. Vaikka korkeakoulujen kategorisesta duaalimallista sen nykymuodossa luovuttaisiin, tutkintojen duaaliluonteesta, eli jakaantumisesta ammatillisiin ja akateemisiin tutkintoihin, ei tule luopua. Korkeakoululainsäädäntöä tulee kehittää siten, että se antaa tilaa alueellisesti erilaisille toteutusmalleille ja korkeakouluyhteistyölle, kuten Tampere3- prosessille.
Kolmanneksi, ammattikorkeakoulujen osaamista tulee suunnata enenevässä määrin tukemaan PK-yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Tämä tapahtuu hyödyntämällä ammattikorkeakoulujen TKI-osaamista ja ottamalla käyttöön innovaatiosetelit. Kyseiset palvelusetelit ovat uusi rahoituksen muoto, jonka avulla yritykset voivat ostaa liiketoimintansa kehittämiseen tarvittavia palveluja korkeakouluilta. Palvelusetelit varmistavat sen, että korkeakoulujen TKI on kysyntälähtöistä ja että seteleillä ostettavien palvelujen laatu on muodostuvan kilpailun kautta korkea.
Neljänneksi, korkeakoulujen koulutusvienti tulee mahdollistaa täysimääräisesti. Keskeisin mahdollistava toimenpide on korkeakoulujen oikeus periä maksuja EU ja ETA-alueen ulkopuolelle myytävästä tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Nykytilanteen mukainen maksuton tutkintoon johtava koulutus kaikille ei todellisuudessa ole kilpailuvaltti Suomelle. Maksullisuuden mahdollistaminen johtaa tutkintojen kohdennettuun kehittämiseen ja markkinointiin, koulutuksen laadun kasvuun, kansainvälisyyden lisääntymiseen sekä väistämättä myös ulkopuolisen rahoituksen kasvuun.
Minusta tässä ei pyydetä yhtään liikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti