Tyypillinen opiskelija

Suuri opiskelijatutkimus on valmistunut muutama viikko sitten. Kerran kolmessa vuodessa toteutettava kysely valottaa opiskelijoiden valintoja ja toimintaa. Luin tutkimuksen selvittääkseni itselleni millainen on tyypillinen tämän päivän opiskelija.

Opiskelijat ovat pääsääntöisesti (70 %) tehneet ansiotyötä ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Tämä on luonnollista, odotettavaa ja toivottavaa, ja osuus voisi olla suuurempikin. Uskoisin, että omana opiskeluaikanani luku oli selvästi lähempämän sataa kuin nykyään. Syynä ei varmaankaan ole se, etteikö opintoja edeltävinä vuosina haluttaisi tehdä ansiotyötä. Syynä on varmasti se, että koululaisille ja lukiolaisille on vain vähemmän paikkoja tarjolla.

Opiskelijat ovat suhteellisen vähän osallistuneet valmennuskurssille (17%) ennen korkeakouluun pyrkimistä. Vaihtelu eri opiskelualojen suhteen on valtava. Oikeustieteessä ja lääketieteessä yli puolet opiskelijoista on osallistunut valmennuskursseille, ammattikorkeakouluopiskelijoista keskimäärin vain 9%.

Korkeakouluopinnot aloitetaan Suomessa keskimäärin 20-vuotiaana. Se ei ole kovin suuri luku siihen verrattuna, että aloituksen viivästymisestä ja venymisestä kohkataan melkoisen paljon. Onhan tuossakin keskimäärin ainakin yksi välivuosi, mutta tilanne aloitusajan suhteen on mielestäni tyydyttävä. Enemmänkin ongelma lienee se, että opiskelijat vaihtavat alaa ja tyhjäkäyntiä tulee tätä kautta.

Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluun käyttämästä ajasta valtaosa (58%) kuluu itseopiskeluun ja vähemmän (42%) opetuksen seuraamiseen. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tilanne on täysin toisin päin, eli valtaosa opiskeluun käytetystä ajasta kuluu opetuksen seuraamiseen (61%) ja vähemmän itseopiskeluun (39%). Näkemykseni on, että yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat voisivat tässä asiassa lähentyä toisiaan. Laadukasta opetusta kannattaa aina seurata. Monimuoto-opetusta voisi olla kuitenkin tarjolla nykyistä selvästi enemmän, luonnollisesti vaatimuksista yhtään tinkimättä.

Opiskelijoiden tulot ja menot näyttäisivät olevan keskimäärin tasapainossa. Kaikkien tuloja saaneiden korkeakouluopiskelijoiden kuukausitulo on opiskelijatutkimuksen mukaan 900 euroa kuukaudessa. Kaikkien menoja ilmoittaneiden opiskelijoiden keskimääräiset menot puolestaan olivat 890 euroa kuukaudessa. Suurin yksittäinen menoerä on odotetusti asumiskulut. En varmaankaan ole paljoa väärässä siinä, että opiskelijoiden tulot lisäävät myös menoja, pelkällä opintotuella ei paljoa kuluteta.

Erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemys jatko-opinnoista on positiivinen, yllättävän moni aikoo suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, joko yliopistossa Suomessa (33 %) tai ulkomailla (7 %) tai ammattikorkeakouluissa (22%). On selvää, että kaikki esteet sujuville opintopoluille pitää poistaa, ja koulutustason lisäämiselle tulee tarjota yhteiskunnan tukea, kun kerran valmiutta ja haluja on.

Kyselyn positiivisin viesti oli kuitenkin se, että suurin osa (78 %) suomalaisista korkeakouluopiskelijoista suhtautuu luottavaisesti tulevaisuuteensa. Valtaosa opiskelijoista (68%) arvioi, että omalla alalla on tulevaisuudessa hyvä työllisyystilanne.Yksi keskeisimmistä työllistymistä edistävistä asioista on opiskelijan asenne, positiivinen asenne on hyvä lähtökohta.