torstai 19. huhtikuuta 2012

Arviointi enste

Nyt on käynnistetty aloituspaikkojen jälkeinen elämä. Aloituspaikat ovat pitkälti määritelleet SAMK Oy:n alkuajan ajankäyttöä. Vaikka tulokset ulospäin saattavat näyttää vähäisiltä, minusta on erittäin tärkeää, että on opittu hyvä päätöksenteon prosessi. Koulutuspaikkakuntien perusteellinen profilointi ja koulutustarpeen analyysi on tuonut keskusteluun syvyyttä ja on pakotettu esiin perustellut argumentit. Samalla hitaalla päätöksentekotavalla kannattaa jatkaa.

Osakeyhtiön loppuvuoden salkku on raskas ja vaikutuksiltaan kauaskantoinen. Uusi tavoitesopimus valmistellaan, strategia uudistetaan, organisaatio- ja johtamismalli määrittellään, kampusratkaisut konkretisoidaan ja suunnittelu aloitetaan, henkilöstösuunnitelma laaditaan ja sitä lähdetään toteuttamaan. Yhteistä näille kaikille prosesseille on, että päätöksiä ei ennakoida eikä niihin rynnätä suinpäin - vaan että valmistelu aloitetaan systemaattisella arvioinnilla. Arviointi pitää sisällään erilaisten tavoitteiden tarkastelun eri näkökulmista.

Eilen Oy-hallituksessa käynnistettiin nykyisen organisaatiomallin kriittinen tarkastelu, joka johtanee jonkun asteiseen organisaatiomuutokseen vuoden 2013 alusta. Arvioitavia tavoitteita on toista kymmentä, jokaisen kohdalla pyritään pohtimaan sitä miten organisaation ja toiminnan organisoinnin avulla voidaan edistää tavoitteen toteutumista. Joidenkin tavoitteiden kannalta on aivan sama minkälainen organisaatiorakenne laitoksessa on, näissä tapauksissa toiminnan kehittyminen riippuu muista tekijöistä kuin organisaatiomallista. Keskeistä arvioinnissa on tunnistaa asiat joihin voidaan vaikuttaa ja vaikuttaa niihin, jotta organisaatio parhaalla mahdollisella tavalla tukee tavoitteiden toteutumista.

Yksi esimerkki arvioinnista:
Tavoite:  Kieliopetusta tehostettava
Nykymallin arviointi: Kieliopetus toteutetaan toimialoittain, siinä on päällekkäisyyttä ja tehostamisen varaa.
Mahdollisia toimenpiteitä: Perustetaan koko organisaatiota palveleva kielikeskus (voi nousta esille muitakin mahdollisia toimenpiteitä).


Arviointi tehdään nopealla aikataululla, tavoitteena tunnistaa alustavia keskeisiä toimenpiteitä jo toukokuun puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen alkaa 'Road Show' eli henkilöstön kuuleminen sarjalla keskustelutilaisuuksia. Perästä kuuluu.


PS. Toimarin Lokilla meni 10 000 katselun raja rikki. Olen otettu tästä mielenkiinnosta. Tervetuloa uudelleen, myös kommentoimaan.



11 kommenttia:

  1. Kyllä aika ripeitä toimintasuunnitelmia odotellaan. Aloituspaikkojen vähennys johtanee luonnollisen poistuman lisäksi väistämättä irtisanomisiin. Nuorien, vielä vuosikausia työelämäiässä olevien henkilöiden, pitää saada tietää tulevaisuuden suunnittelua varten mahdollinen kohtalonsa riittävän ajoissa. Toivottavasti ollaan irti niistä ajoista, jolloin työsuhteen laadusta ilmoitettiin viikon varoitusajalla ja vielä justiin ennen joulua ikäänkuin joululahjaksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet. Henkilöstösuunnittelu on se ripeä keino näissä henkilöstökysymyksissä, ja se suunnittelu on käynnissä. Henkilöstöä on pakko vähentää, se on selvä. Sekin on kuitenkin selvää, että SAMKissa on irtisanomissuoja vuoden 2014 loppuun. Työvoiman käyttöä on vähennettävä tätä ennenkin, ja siihen käytetään niitä keinoija, joita on käytettävissä. Ennen kaikkea luonnollisen poistuman täysimääräistä hyödyntämistä ja määräaikaisten työsuhteiden hallittua vähentämistä. Voin vakuuttaa, että kaikista vähennyksistä neuvotellaan henkilöstön kanssa yt-lain kirjaimen ja hengen mukaisesti ennen kuin mitään päätöksiä tehdään.

      Poista
  2. Tästä kieltenopetuksesta saakin mielenkiintoisen aasinsillan: miksi esim. ruotsin kieli on kanonisoitu siten, että sillä torpedoidaan useiden opiskelijoiden valmistuminen? Kaikin mokomin voidaan pitää ruotsin kieli pakollisena, mutta miksi virkamiestutkinto on pakollinen, joka edellyttää kuulemma noin magna cum laude tasoa yo-kirjoituksissa?! On ihmeellistä, että varsinkin ruotsin kielen opettajat eivät halua osallistua rakentavaan keskusteluun olemassaolevien ongelmien ratkaisumalleista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ongelma on tunnistettu. SAMKissakin melkoisen suurella joukolla on tutkinnon ainoa esteenä ruotin kielen suorittamatta jääminen. Itse olisin sitä mieltä, että jokin ratkaisu tähän pitäisi löytää. Ruotsin kielitaitovaatimuksesta on kuitenkin säädetty asetuksessa, joten ratkaisunkin täytyy lähteä säädöksistä.

      Poista
  3. Uskonpa, että nimenomaan rakentavaan keskusteluun asiantuntijat alallaan haluavat aina osallistua. Heiltä voi ja jopa odottaa rakentavan keskustelun avauksia.

    Ikävää, että toinen kotimainen on saanut niin kurjan aseman keskustelussa, jonka pohjalla taitaa vaikuttaa myös yleinen mielipide ruotsin kielen oikeutuksesta kotimaisena virkakielenä. Kun kielitaidon perusta jää vielä turhan usein saavuttamatta alemmilla asteilla, pulassa ollaan korkea-asteella, jossa viimeistään tietyt asiat pitää vain saavuttaa - ainakin toistaiseksi asetuksen säätämänä. Sitä paitsi kielitaitoa voi pitää myös rikkautena. Sitä mieltä on myös aika moni työnantaja.

    Mistä sitten voisi tulla ratkaisuja opetuksessa? Innostamisesta, ammatillisuudesta, opetusmenetelmistä, kollegiallisuudesta, asian tärkeäksi tekemisestä, kokemuksista, onnistumisista - kaikkea tätä hyvä oppimiskokemus pitää sisällään ja kaikkea tätä on varmasti tehtykin. Tehtyä työtä voidaan tukea ja murentaa monella tavoin, yhtenä esimerkkinä yleinen mielipide.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti. Ainakaan itse tarkoittanut murentaa moraalia ruotsin kielen opiskelun suhteen. Pidän kielitaitoa tärkeänä ja kannustan opiskeluun. Mutta onko virkamiesruotsi välttämätöntä sisällyttää tutkintovaatimuksiin? Eikö se voisi olla (niin kuin ennen vanhaan) erillinen suoritus, joka toisi kelpoisuuden kielitaidon osalta virkamieheksi.

      Poista
    2. Juuri näin! On selvää, että monikielisyys on rikkaus. Kokemukseni mukaan esim. USA:laiset arvostavat sitä, että meillä on kaksi äidinkieltä, joita molempia myös jossain määrin osataan. Toisaalta on myös selvää, että tekniikan opintoihin ajautuu tai hakeutuu opiskelijoita, jotka eivät ole "kielimiehiä". Usealle heistä nykyisessä laajuudessa vaadittu kielitaito on kuin isku vyön alle, joka saavuttamattomuudessaan vie motivaation myös muusta opiskelusta. On huomattava, että suorittamattomat ammattiaineet eivät ole koskaan olleet ylipääsemätön ongelma tutkintotodistusta haettaessa. Terve maalaisjärki on "klaarannut" monta ins.tutkintoa tältä osin

      Poista
  4. Tutkintotodistus on yksi avainsana laissa. Se, onko suoritustapa erillinen vai yhteinen virkakielipätevyyden osalta, onkin tärkeä aihe, josta yhteisymmärrys on hyvä saavuttaa. Tämä keskustelu varmaan jatkuu asiantuntijavoimin ja sopivilla foorumeilla. SAMKissa ainakin on valtakunnan tason osaamista ja asiantuntemusta käytettävissä ruotsin kielessä.

    VastaaPoista
  5. Tarja: AMK uudistus on käynnissä ja tässä samassa yhteydessä tarkastellaan ammattikorkeakoulujen lainsäädännöllisiä puitteita uudistuksen mukaiseksi. Lisäksi,koska meillä on valtakunnan tason osaamista, kokemusta, asiantuntemusta ja hyvät verkostot viestiketjussa mainitun asian suhteen, niin eikös tässä ole tilaisuus pyrkiä saamaan asetukseen senkaltaisia muutoksia kuin ketjussa sivutaan. Työtä muutoksen eteen on tehty jo aiemminkin, joten pohjatyökin on melkoiselta osalta kunnossa valtakunnallisestikin. Lisäksi on kulunut aikaa ja myös yliopistoissa on havahduttu toisen kotimaisen kielen lähtötason puutteellisuuteen.

    VastaaPoista
  6. "Henkilöstöä on pakko vähentää, se on selvä. Sekin on kuitenkin selvää, että SAMKissa on irtisanomissuoja vuoden 2014 loppuun. Työvoiman käyttöä on vähennettävä tätä ennenkin, ja siihen käytetään niitä keinoija, joita on käytettävissä. Ennen kaikkea luonnollisen poistuman täysimääräistä hyödyntämistä ja määräaikaisten työsuhteiden hallittua vähentämistä."
    SAMKissa henkilökunnan määrä on noin 500, joista vakinaisia noin 360 ja muut tilapäisiä, sijaisia ja määräaikasia eli noin 150 henkilöä koskee "hallittu" vähentäminen. ( Luku vuodelta 2011.)

    VastaaPoista
  7. Oikein hyvä tuo rakenteellinen uudistus sikäli mikäli se tarkoittaa myös sitä, että toimialojen rajat puretaan ja saamme yhden ja yhtenäisen palveluelintason organisaatioon. Sillä tavalla yhtenäinen SAMK on vihdoin realistinen tavoite. Hallinnon tasolla olisi myös siten tehokas ja osaava henkilöstö, jonka toimintastandardit ovat siten kaikissa opinnoissa ja toiminnoissa samankaltaiset. Lisäksi henkilöstökustannussäästöt päälle! ;)

    Suosittelen edelleen myös suoritussäännön lyhentämistä 3-6kk:een mikäli valmistumisprosessin tehostuminen ja tutkintoaikojen lyhentäminen kuuluu SAMK:n tavoitteisiin. Nykyinen "infinite"-malli ei tue sitä, vaan päinvastoin saa opiskelijat helposti jättämään suoritukset useasti ns. roikkumaan pitkiksikin ajoiksi. Ja kaikki tiedämme mitä muistillemme tapahtuu ajassa. ;)
    Samalla se tehostaisi myös opetushenkilöstön työprosessia, jolloin aikaa ei menisi lukuisten yksittäisten roikkuvien opiskelijoiden rästitenttirumbaan. Voisimme keskittyä enemmän rakentavaan ja kehittävään toimintaan.

    Terveisin,
    Petteri Teppola LIRA

    VastaaPoista