Kauppaa korkeakouluista

Kun ammattikorkeakouluista muodostettiin osakeyhtiöitä, joillekin tuli mieleen, että nyt korkeakouluista voitaisiin tehdä kauppaa. Aivan heti tuo ajatus ei tuntunut todennäköiseltä. Nyt se on totisinta totta. Mutta aivan normaalit talouden lait eivät korkeakoulujen ostoon tai myyntiin päde.

Ensimmäisenä kaupan teon kohteeksi joutui tai pääsi Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK.  Prosessi lähti liikkeelle keväällä 2014 vuorineuvos Stig Gustavsonin selvitysmiehen tehtävästä, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää, millä tieteenaloilla korkeakoulut voisivat saavuttaa kansainvälisesti johtavan aseman ja mitä uudistuksia tähän tarvittaisiin. Selvitys synnytti Tampere3- prosessin, jossa tavoitellaan kolmen korkeakoulun kesken yhteistä organisaatiota. Organisaation keskukseksi muotoutui yhdistyvä "Uusi yliopisto", jonka omistukseen TAMK tulisi. Yhdistyvän säätiöyliopiston perustamisasiakirjat oli tarkoitus allekirjoittaa nyt joulukuun alussa. Tampereen kaupungin oli tarkoitus sijoittaa omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet perustettavan Uusi yliopisto-säätiön pääomaan siten, että sijoitus rinnastetaan säätiön peruspääomaan. Marraskuun puolivälissä TTY:n säätiön hallitus kuitenkin keskeytti korkeakoulujen yhdistämisen valmistelun.

Vuoden 2015 aikana Tampere3- prosessin imuun mukaan lähtivät mukaan sekä Lappi että Lappeenranta.  Vuoden 2016 alussa julkistettiin, että Saimaan ammattikorkeakoulu tullaan liittämään osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT-konsernia. Etelä-Karjalassa näyttää vallitsevan suuri yksimielisyys järjestelystä, sillä marraskuussa Saimaan ammattikorkeakoulun kaikki omistajakunnat päättivät, että ne siirtävät ammattikorkeakoulun omistuksensa LUT:lle. Omistus siirtyy LUT:lle vastikkeetta ja kunnat saavat tilalle samansuuruisen pääomalainan. Arvioiden mukaan LUT-konserni on muodostunut juridisesti ja osakekanta on kokonaisuudessaan yliopiston omistuksessa toukokuussa 2017.

Lapissa ei ollut prosessin aikana ollut aivan samanlaista yksituumaisuutta kuin Etelä-Karjalassa.
Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti helmikuussa 2016, että Rovaniemi myy omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle. Muut pääosakkaat, Kemi ja Tornio, vastustivat kiivaasti myyntiä. Tästä syystä OKM kutsui huhtikuussa ensisen kuntaministeri Hannes Mannisen selvittämään syntynyttä kiistatilannetta. Kaikki osapuolet päättivät lopulta marraskuussa noudattaa selvitysmies Mannisen esittämää ratkaisua, jonka mukaan omistus siirtyy Lapin yliopistolle kahdessa vaiheessa. Ensi vaiheessa vuoden 2017 alusta Lapin yliopistolle myydään 49,5% Lapin AMK:n osakkeista, ja ja toisessa vaiheessa vuoden 2019 alusta omistusosuus nousee 50,5 prosenttiin. Tässä kaupassa liikkuu aivan oikeaa rahaa yhteensä noin 11 milj. euroa.

Edellä mainittujen lisäksi käytännössä kaikilla yliopistopaikkakunnilla on käynnissä omat prosessinsa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten toimintojen rakentamiseksi.

Tässä on jo paljon liikettä korkeakoulukentässä, mutta ei tässä vielä kaikki. LUT:n hallitus lähti syksyn kuluessa keskustelemaan  yliopistokeskuspaikkakuntiensa kanssa mahdollisuudesta ostaa alueen ammattikorkeakoulu. Mikkelin reissu ei tuottanut tulosta, mutta Lahdelle LUT teki tarjouksen, josta LAMKin omistajat eivät voineet kieltäytyä. Toissa viikolla Lahden kaupunki tiedotti, että LAMKin omistajat ovat valmiita aloittamaan neuvottelut LAMKin liittymisestä osaksi LUT-konsernia. Käännettä on pidettävä nopeana, sillä omistusjärjestelyistä lähdetään neuvottelemaan ilman suurempia selvityksiä. Kaupassa ei ainakaan tässä vaiheessa puhuta rahasta vaan siitä, että LUT lisäisi Lahdessa merkittävästi tutkintoon johtavaa DI- ja KTM-koulutusta. LUT on luvannut lisätä Lahdessa myös tutkimusresursseja.

Mistä näissä kaupoissa on kysymys. Ei ainakaan ensisijassa rahasta. Kysymys on kolmesta asiasta, toiminnan laadusta, volyymistä ja jatkuvuudesta. Tampereen korkeakoulujen yhdistymisen ajavana voimana on ollut laadun ja kriittisen massan kasvattaminen. Ajatus kulkee varsin samoja latuja kuin Aalto-yliopiston perustamisessa, eli voimia yhdistämällä muodostetaan huippuyliopisto, jolla on mahdollisuus pärjätä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Pienillä yliopistoilla ajavana voimana on jatkuvuuden varmistaminen, eli parempien asemien ja leveämpien hartioiden saavuttaminen yliopistojen mahdollisessa pudostuspelissä. Tässä intressit yhtyvät alueen ammattikorkeakoulujen omistajien kanssa, joiden keskeinen intressi kauppoihin on alueen korkeakoulutuksen varmistaminen ja jopa sen lisääminen.

Se on hyvä kysymys jatkuvatko kaupat. Ministeri Grahn-Laasonen vakuutti viime viikon korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivillä, ettei kaikkien ammattikorkeakoulujen tarvitse hakea kumppanikseen yliopistoa, vaan ammattikorkeakoulu voi olla yksinkin vahva. Ministeri kuitenkin kannusti yliopistoja ja ammattikorkeakouluja entistä syvempään yhteistyöhön, myös opetuksessa ja omistuksessa.

SAMK on päättänyt edetä harkiten ja tiedotti kesäkuussa, että se laatii esiselvityksen yhteistyön tiivistämisen edellytyksistä Tampere3- korkeakoulujen kanssa. Esiselvityksessä käytiin laajalti keskusteluja omistajien edustajien kanssa, ja tuloksena oli, että sekä Tampere3- korkeakoulut että SAMKin omistajat näkivät hyvät edellytykset yhteistyön tiivistämiselle. Tarkastelussa voidaan siten edetä varsinaiseen selvitysvaiheeseen. Varsinaisessa selvityksessä tarkastellaan yhteistyön tiivistämisen eri vaihtoehtoja sopimuspohjaisista yhteistyömalleista aina omistusjärjestelyihin saakka. Selvitys on sovittu aloitettavaksi sen jälkeen kun uusi säätiöyliopisto on saatu perustettua ja Tampere3- korkeakouluyhteisön johtamis- ja toimintaperiaatteet on sovittu. Nyt olemme näiden päätösten äärellä ja toivottavasti niissä päästään eteenpäin.