lauantai 26. syyskuuta 2015

Askelia Tampere3:n suuntaan

Duaalimallin säilyttäminen lienee ollut johtavana ajatuksena, kun Sipilän hallitus on linjannut, ettei Tampere3-malli etenesi ainakaan päätepisteeseensä tämän hallituskauden aikana. Nyt näyttää siltä, että ministeriö olisi tulossa vastaan ja kannustamassa ainakin ottamaan askelia Tampere3:n viitoittamaan suuntaan.

Tämän suuntaiset viestit nousivat esille eilisessä Porin yliopistokeskuksen rehtorikokouksessa.Vielä kevään aikana OKM:stä olisi tulossa eduskunnalle lakiesitys, joka mahdollistaisi tutkinnon osien suorittamisen ristiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Varsinainen kannustus tulisi siitä, että ristiinopiskelun opintopisteet lisättäisiin sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin avoimen pisteiden tapaan. Lakiuudistus mahdollistaisi kustannustehokkaat tavat järjestää opetus, mutta rahoitusmallin kautta tuleva kannustin varmistaisi, että mahdollisuuksiin myös tartuttaisiin.

Nämä ovat merkityksellisiä viestejä kaikille korkeakouluille. Selvää on ollut, että Tampere3:n tyyppisellä prosessilla on laaja kannatus Suomessa. Yliopistojen rehtorineuvosto Unifi on yksissä tuumin nostanut Tampere3- prosessin Suomen korkeakoululaitoksen uudistamisen edelläkävijäksi. Tampereen kaupunki tukee Tampere3- prosessia vahvasti. Symbolinen merkityksensä silläkin, että TY:n johtajuussymposiumin paneeliyleisöstä 76,9% kannatti Tampere3:n perustamista. Tampere3:n tyyppinen prosessi on käynnissä ainakin Oulussa, Lappeenrannassa ja Porissa.

Niin miten Porissa ollaan edetty? Porin yliopistokeskuksen yliopistojen ja SAMKin opintojen yhdistämisen selvittämiseksi perustettiin keväällä kolme alakohtaista työryhmää, joiden tehtävänä oli laatia suunnitelmat kandidaatin ja amk-opintojen yhdistämiseksi. Toissapäivänä työryhmien välitulokset esiteltiin SAMKin hallitukselle ja eilen yliopistokeskuksen rehtorikokoukselle. Työryhmien mukaan yhteistoteutuksia olisi heti järjestettävissä sosiaalialalla 65 op:n edestä, tietotekniikassa 80 op. ja kauppatieteissä 85 op.

Rehtorikokouksen viesti työryhmien tuotoksesta oli selvä: tuloksia on pidettävä hyvänä alkuna ja lähtökohtana varsinaisten yhteisten opintojen suunnittelulle. Nyt saadun esiselvityksen perusteella voitaisiin valita pilotit, joiden opetus suunniteltaisiin niin yhteiseksi kuin mahdollista. Tampere3:ssa edetään pilottien kautta ja pilotointiin onkin Tampere3:ssa ilmennyt suuri kiinnostus. Pilotteja piti alunperin olla neljä, mutta nyt piloteiksi on ilmoittautunut jo seitsemän opetusalaa.

Tampere3 on minustakin selkeä edelläkävijä. Kehittämisessä on oikeaa asennetta, kun Tampere3 nähdään osana normienpurkutalkoita, joissa itse luoduista rajoitteista vähitellen päästäisiin eroon.

2 kommenttia:

  1. Tähän yhteyteen sopii mielestäni hyvin Marja Puustisen kirjoitus OAJ-lehdessä (Pääkirjoitus 29.9.2015) Toivokaamme, että ammatikorkeakoulut eivät joudu yliopistojen jyräämäksi kun duaalimallia tosissaan lähdetään luomaan.

    http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1408912458817

    Monika Engel
    SAMK

    VastaaPoista
  2. Hmm,

    Työnantajaparat.

    Olen elämäni aikana joutunut lukemaan lukemattoman määrän työpaikkahakemuksia, joita yhdistää yksi trendi: Sen jälkeen kun ammattikorkeakoululaitos perustettiin, eivät siellä opiskelevat ole juuri tienneet, missä opiskelevat, mistä valmistuvat ja mihin tutkintoon. Onneksi valtaosa virheellisistä nimikkeistä on tahattomia, mutta joukossa on aina niitä, jotka antavat tarkoituksella harhaanjohtavaa tietoa, aivan samoin, kun työnantajien joukossa on paljon niitä, jotka eivät tiedä, mitä nykyinen koulutusjärjestelmä pitää sisällään - eletään yhtä opistoaikaa ja kuvitellaan, että korkeakoulu on yhtä kuin teknillinen korkeakoulu.

    Ammattiin ja tutkintoon johtavien polkujen yhdistäminen Tampere3 mallin kaltaisilla tavoilla saattaa johtaa yhä suurempaan hämminkiin. Pahimmillaan epäselvät koulutuspolut saattavat johtaa jopa siihen, että valmistuneet henkilöt pääsevät töihin ja tehtäviin, joihin heillä tutkintonsa puolesta ei ole oikeuksia. Vastuu on luonnollisesti ensi sijassa työnantajan, mutta kun tuollaisen tilanteen tahattomuus tai tahallisuus on vaikeasti osoitettavissa, on helppo arvata, että suojatakseen omaa selustaansa työnantajan on helpo tehdä rikosilmoitus.

    Edellä kuvattu on vain yksi esimerkki siitä, että kyse on oikeusturvasta. Opiskelijan, työnantajan ja koulun.

    Selkeät ja toisiinsa sotkeutumattomat polut ammattiin ja tutkintoon ovat kaikkien etu. Se, mitä opintoja kuhunkin tutkiintoon voidaan sisällyttää, on toinen juttu. Tälläkin hetkellä oppilaitokset voivat risitin hyväksyä toistensa opintojaksoja.

    Selkeyttä olisi myös tutkintojjen portaittaisuus: Käytännnön toimissa tarvitaan erilaisia valmiuksia kuin työnjohdossa, suunnittelussa ja ylimmissä johtotehtävissä samoin. Kun teknikkokoulutus lopetettiin, monet yritykset havahtuivat - mutta pitkällä viiveellä - siihen, että koulusta ei enää valmistunut työnjohtotehtäviin sopivia ja halukkaita henkilöitä.

    Toivoa sopiikin, että kun koulutusta uudistetaan, myös kokemukset - huonotkin - jo tehdyistä muutoksista otetaan huomioon. Virheitä saa tehdä, mutta niistä tulee ottaa opiksi.

    KKL

    VastaaPoista