sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Opiskelijavalinnat hakevat muotoaan

Ammattikorkeakoululakia korjattiin heti keväällä muutama kuukausi sen voimaan tulon jälkeen opiskelijavalintoja koskevilta osilta. Lakimuutoksen perusteella ammattikorkeakoulun on yhteishaussa varattava osa ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opiskelupaikoista ensimmäistä opiskelupaikkaansa suomalaisessa korkeakoulussa hakeville. Jo ensi kevään yhteishaussa tulee olla käytössä kiintiöt kaikille koulutuksille, joihin laki ei anna mahdollisuutta poikkeukseen.

Nyt on päätösten aika. Ammattikorkeakoulut määrittelevät itse opiskelijavalintojensa perusteet, mutta hyvää pohjaa perusteille on tehty ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen piirissä määrittelemällä opiskelijavalintoja koskevat yhteiset suositukset.

Ammattikorkeakoululaki ei kerro kuinka suuret kiintiöt tulee varata ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville. Turku AMK:n journalistiopiskelijoiden lehti Tutka on selvittänyt, että ammattikorkeakoulujen suunnittelemat kiintiöt ensikertalaisille päiväopiskelijoille vaihtelevat yleisesti välillä 70-80%, monimuotototeutuksissa 50% on yleinen linja. SAMKissa ensikertalaisten kiintiö tulee olemaan noin 70% paikoista, liiketalouden monimuotokoulutuksissa noin 60% paikoista.

Kiintiöillä vaikutetaan ennen kaikkea opiskelupaikkaa hakevien ajatteluun. Ammattikorkeakoulut puolestaan pyrkivät siihen, että kiintiöt järkyttäisivät opiskelijavalintojen markkinoita mahdollisimman vähän. Ammattikorkeakoulut haluavat ennen muuta motivoituneita ja valintaansa sitoutuneita opiskelijoita.

SAMK poikkeaa Arenen laatimista suosituksista ainoastaan kahden hakukohteen valinnoissa; tekniikan alan hakukohteissa käytetään lisäksi matematiikan ylioppilasarvosanaan perustuvaa todistusvalintaa ja merenkulkualan insinöörin hakukohteissa matematiikan ja englannin ylioppilasarvosanoihin perustuvaa todistusvalintaa. Kaikki tekniikan hakukohteisiin ensimmäisellä hakusijalla hakevat, joilla on vähintään C pitkän matematiikan tai E lyhyen matematiikan ylioppilaskokeesta, toivotetaan suoraan tervetulleeksi opiskelemaan ilman valintakokeita.

Todistusvalinta oli tekniikan hakukohteissa koekäytössä jo tämän vuoden yhteishaussa ja siitä saatiin hyvät kokemukset. Hakijoiden määrää suoravalinta kasvatti, mutta mitään hakijoiden vyöryä ei tullut, vaikka suorahakua sovellettiin kaikkin hakutoivesijoihin. Ensi vuonna suoravalinta rajataan kummassakin ym. tapauksessa koskemaan vain ensimmäisellä hakutoivesijalla ensimmäistä korkeakoulun opiskelupaikkaansa hakevia. Näin pyritään varmistamaan, että todistuksen perusteella suoraan valittavat ovat valitsemaansa alaan sekä motivoituneita että sitoutuneita.

Aivan viime hetkiin on Arenen keskuudessa keskusteluttanut Sote-alan esivalintakoe, jolla karsitaan varsinaiseen valintakokeeseen kutsuttavat. Aiemmin karsinta on toteutettu todistusten keskiarvojen perusteella. Nyt katsottiin, että ammatillisten oppilaitosten todistusuudistuksen vuoksi ei keskiarvoja enää voi tässä mielessä käyttää ja päädyttiin esivalintakokeeseen, joka luo uuden työlään vaiheen valintaprosessiin. Onneksi Metropolia tarjoutui auttamaan tässä asiassa ja järjestää esivalintakokeen sähköisesti myös muiden ammattikorkeakoulujen puolesta.

Opiskelijavalinnat ovat äärimmäisen monimutkainen prosessi ja erityisesti valintakokeet tekevät niistä kalliita toteuttaa. Esivalintakokeet ovat tässä mielessä selvästi askel väärään suuntaan. Ensi vuotta ajatellen useat ammattikorkeakoulut, TurkuAMK, TAMK ja SAMK etunenässä, ovat ilmaisseet tahtonsa käynnistää opiskelijavalintojen suunnittelu aivan uudelta pohjalta. Tulee pohtia puhtaalta pöydältä, miten oikeat opiskelijat saadaan oikeille paikoille ja tarvitaanko tässä välttämättä lainkaan valintakokeita. 

5 kommenttia:

  1. Opiskelijavalinnan onnistuminen on todella keskiössä myös rahoitusmittareiden näkökulmasta. Jotta tutkintoja syntyy ja 55op vuodessa toteutuu ja valmistuvat vielä työllistyvätkin on osattava löytää sellaiset opiskelijat joilla on riittävästi opiskelukykyä tutkinnon suorittamiseen ja kestävä motivaatio. Kaikista ei tule suutareita, tapasi vaarini sanoa. Eli soveltuvuus alalle on myös tärkeä tekijä; joillain aloilla esimerkiksi kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä paineen alla, hyvät vuorovaikutustaidot tai vaikkapa suoritustarkkuus ovat keskeisiä, jollain toisella jotkut muut seikat. Pelkään että esivalinta tuottaa samantapaisen absurdin tilanteen kuin luokanopettajakoulutuksessa on käynyt; opiskelijoiksi valikoituu henkilöitä jotak ovat hyviä pikkuseikkojen ulkoa opettelussa mutta tiedon syvällinen ymmärtäminen tai kokonaisuuksien hahmottaminen puuttuu. Miten esivalintakoe on synkassa nykyisen oppimiskäsityksen kanssa? Odotan mielenkiinnolla millainen sähköinen esivalintakoe tulee olemaan ja miten se seuloo juuri meille hyviä hakijoita. Valintakokeita tulee kehittää, mutta mihin suuntaan?

    VastaaPoista
  2. Olen jossakin määrin eri mieltä niin rehtorin kuin Merjankin kanssa.

    Opiskelijavalinnan helpottamisen eli valintakokeiden poistaminen kokonaan tai valintamenettelyjen huomattava keventäminen on toimiva ratkaisu aloilla, joille on helppo päästä, joille ei ole hakijoista runsaudenpulaa ja joille opinnoissa vaadittavien perustaitojen mittaaminen on toteutettu jo tai sen voi tehdä nykyistä tehokkaammin. Näin siksi, koska siihen on varaa ainakin niin kauan, kunnes hakijamäärät merkittävästi nousevat. Sen sijaan vetovoimaisilla aloilla voisi olla tarpeen vaikeuttaa valintamenettelyjä esim. vaihtuvan koekirjallisuuden, monivaiheisten valintojen ja valintakoeyhteistyön (= koepisteiden siirtyminen samalla alalla olevissa hakukohderyhmissä hakukohteesta toiseen) vähentämisen avulla. Näin siksi, koska siihen on varaa niin kauan, kunnes hakijamäärät merkittävästi laskevat. Toisin sanoen hakijamäärien valossa vaikeapääsyisten alojen sisäänpääsyä tulee vaikeuttaa valintamenettelyillä, kun taas helpon sisäänpääsyn aloilla sisäänpääsyä tulee helpottaa. Opiskelijaksi pääsemisen helppoudella/vaikeudella tulisi ohjata opiskelupaikan valintaa nykyistä voimakkaammin, kun eurooppalainen vaihtoehto, jossa kaikki halukkaat otetaan sisään massaluennoille 1. vuodeksi ja paras 10 % 1. vuosikurssista on mukana 2. vuosikurssilla, ei liene järkevä eikä tällä hetkellä edes lainmukainen ja toteutuskelpoinen vaihtoehto. Toisaalta opiskelijaksi pääsemisen vaikeuden ei välttämättä tarvitse tarkoittaa korkeakouluille työläämpiä ja kalliimpia valintamenettelyjä vaan useita karsintakierroksia useilla palikkatesteillä.

    Sote-alan sähköinen esivalintakoe tulee olemaan aineistoton monivalintatehtäviin perustuva koe, jolla voidaan mitata korkeintaan yleistä oppimiskykyä (kielelliset ja matemaattis-loogiset taidot). Aiemmin, kun sote-alan esivalintaa on toteutettu rinnakkain yo-arvosanojen ja lukion päättötodistuksen keskiarvon tai ammatillisen tutkintotodistuksen keskiarvon perusteella, alan esivalinnassa ei ole mitattu ainakaan "kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä paineen alla, hyviä vuorovaikutustaitoja eikä vaikkapa suoritustarkkuutta", koska aiemmat todistukset eivät kerro niistä mitään. Noiden taitojen mittaus on jatkossakin järkevää toteuttaa varsinaisissa valintakokeissa, joissa niihin on riittävän spesifillä tavalla mahdollisuus. Suomen/Euroopan tasolla säädeltyihin ammatteihin johtavissa koulutuksissa valintamenettelyt olisi järkevää "hakata kiveen" valtakunnallisten standardikokeiden muodossa, jos valintakoeyhteistyötä halutaan tehdä. Toinen vaihtoehto olisi lopettaa valintakoeyhteistyö kokonaan ja vaikeuttaa hakijoiden pyrkimistä alalle sillä, että esim. sairaanhoitajakoulutukseen hakevan pitäisi valita juurikin yksi ammattikorkeakoulu, johon kullakin hakukierroksella hakee. Perustelut voi lukea edellisestä kappaleesta.

    Nykypäivänä voisi toki ajatella valintakokeiden tilalle myös kokonaan uudenlaisia valinta tapoja. Oppiminen ei ole koskaan ollut eikä opetuskaan enää menneeseen aikaan verrattuna merkittävästi ole ajasta ja paikasta riippuvaista, joten miksi opiskelijavalinnankaan pitäisi. "Palauta annetut itsenäistä työtä, alaan perehtymistä ja tiedonhakua vaativat sähköiset valintatehtävät määräaikaan mennessä. Jos pärjäät tarpeeksi hyvin, niin olet antanut näytön opiskelumotivaatiostasi ja lunastat opiskelupaikkasi. Jatkossa työtä tulee riittämään lisää mutta takaamme, että lopputulos on työn arvoinen." Mahdoton ajatus?

    VastaaPoista
  3. Ilmeisesti valintojen tarkoitus on pudottaa opiskelijamäärää huomattavasti? Tämän päivän Satarin mukaan kun uuden kampuksen ruokalan kapasiteetti on suunniteltu 1000 henkilön maksimille päiväkuormalle. Tänä päivänä Porin kampuksien kaikkien käytettyjen ruokailupaikkojen läpi kulkee noin 2500 ihmistä (opiskelijat ja henkilökunta) päivässä. Onko mitoitusta laskettaessa otettu huomioon, että nyt ravintoloita on käytettävissä 4 (Tiilimäki, Agora, Pripoli ja itse entinen Teknillisen oppilaitoksen ruokala)???

    VastaaPoista
  4. Vanha keskustelu, mutta aidosti tämä sotealan valintakoe hämmentää. Miten tälläinen valintakoe on ikinä läpäissyt toteutukseen asti kriittisen tarkastelun? Tämän kokeen voi tehdä moniosaajatiimi (esim. englannin taitaja, matemaatikko, äidinkielen osaaja, aineiston lukuunkin voi vaikka palkata jonkun ammattilaisen vastaamaan monivalintoihin). Tämäkö nyt sitten seuloo ne oikeat alalle kyvykkäät pääsykokeisiin. Ja kyllä, tämä nimenomaan kutsuu vilpin tekemiseen. Siitä ei voi mitenkään jäädä kiinni. Puhumattakaan siitä, että tämä koe on yhteinen koko liikunta-terveys-ja sosiaalialalle. Oikeudenmukaisuus, hakijan yhdenvertaisuus on taidettu unohtaa ihan kokonaan tämän suunnittelijoiden keskuudessa.

    VastaaPoista