Kampus II: Moderni kampus tänään?

Mitkä ovat tänä päivänä modernin kampuksen suunnittelun periaatteet, ja miten periaatteet ovat muuttuneet viime vuosina? Yksi tapa lähestyä kysymystä on tarkastella täysin uudenveroista kampusta näistä näkökulmista.

Pyysimme päästä tutustumaan Haaga-Helian pääkampukseen Helsingin Pasilassa. Kampus on valmistunut kahdessa vaiheessa vuosina 2004 ja 2006. Kampus on kerta kaikkiaan hieno eikä tarkoitukseni ole millään muotoa kritisoida tehtyjä ratkaisuja. Pohdin ainoastaan sitä suunniteltaisiinko kampus tänään samalla tavoin kuin reilut 10 vuotta sitten.

Sisääntulossa mieleen tulevat nykyiset esteettömyyden vaatimukset, jotka tänä päivänä ovat varmasti korkeammat kuin 10 vuotta sitten. Ovet ovat raskaita ja ovelle johtava luiska muistuttaa Linnanmäen jonotussokkeloa. Nykysuunnittelussa pyrkisin pudottamaan sisääntulon lähes katutasoon, jolloin kiemurtelevaa luiskaa ei tarvittaisi.

Sisääntuloaulan info-taulujen kohdalla meitä varoitettiin siitä, ettei mitään metalliin kaiverrettuja kylttejä kannata teettää. Kyltit vanhentuvat tiedoiltaan hyvinkin nopeasti. Sen sijaan kannattaa panostaa sähköisiin infotauluihin ja opasteisiin, joita voidaan päivittää reaaliajassa. Infotaulun kosketusnäyttöohjelmiston on laatinut tietojenkäsittelyn opiskelija kesätyönään.

Pääaulan pintoihin kohdistuu kaikkein suurin kulutus. Kaikki pinnat ovat tästä huolimatta erittäin siistejä jopa uudenveroisia. Oman kampuksemme suunnittelussa voidaan huoleti lähteä siitä, että pinnat kestävät normaalikäytössä koko 20 vuoden vuokra-ajan, jopa reilusti sen yli. Valaistus on 10 vuodessa auttamatta vanhentunut ja valaistuksen korvaamista led-valoilla pohditaan. Kuvassa asiasta keskustelevat Porin kaupungin kiinteistöpäällikkö Kilkku ja isäntämme Haaga-Helian toimitilapäällikkö Hyttinen.

Henkilökunnan taukotilat on keskitetty pääosin yhteen kerrokseen. Tämä edistää vuorovaikutusta ja on nykyajattelun mukaista. Muissa kerroksissa on pienehköt kerroskeittiöt.

Henkilökunnan työtilat on suunniteltu alunperin koppikonttoreiksi. Haaga-Helia suunnittelee monien ammattikorkeakoulujen tapaan säästöjä kiinteistökustannuksista luopumalla osasta toimitiloja ja tehostamalla henkilökunnan työtilojen käyttöä Pasilan kampuksella. Työtilojen uudistamisessa tullaan poistamaan väliseiniä ja luomaan moderneja monitilatyöympäristöjä.

Opetustilojen kuten koko kampuksen värimaailmaa leimaavat harmaan ja beesin eri sävyt. Itse suosisin raikkaampia värejä ja vaikkapa kerrosten mukaan muuttuvaa värimaailmaa, kuten on tehty SeAMKin uudessa F-kampuksessa.

Ajattelu kirjastoista on 10 vuodessa muuttunut kirjan säilytystilasta eläväksi kohtaus- ja tiedonhankintatilaksi. Haaga-Helian (samoin kuin SAMKin) kirjasto on vielä täynnä kirjoja, kun ensimmäinen yliopiston kirjasto Amerikassa on jo siirtynyt täysin kirjattomaan (paperittomaan) aikakauteen.

Opiskelijakunnan ja ainejärjestöjen tilat on koottu kellarikerrokseen. Puitteet ovat viihtyisät mutta luonnonvalon puutteesta johtuen hiukan synkät.

Kymmenen vuotta kieltämättä näkyy kampuksen toteutuksessa joiltain osin. Miten kampusajattelu muuttuu tästä eteenpäin jää nähtäväksi. Valmiudet muutoksiin on olemassa vain jos kampus suunnitellaan alusta pitäen muuntojoustavaksi.