maanantai 16. syyskuuta 2013

Tähtäin vuoteen 2020

Uusi Agora-numero on ilmestynyt. Numerossa tuodaan esille mm. vastikään hyväksyttyä SAMKin strategiaa. Alla oma puheenvuoroni strategiasta.





Tähtäin vuoteen 2020

Strategia, sana joka alun perin viittasi sodankäynnin taitoon, on kovin juhlallinen termi tulevaisuuden tavoitteiden asettamiselle. Liiketoiminnassa strategian päämääränä on valituilla markkinoilla saavuttaa etulyöntiasema suhteessa kilpailijoihin. Hahmottelen tässä juuri hyväksytyn strategiamme erityispiirteitä ja tavoitteita.

Ehkä strategia-sanan sotaisasta perinteestä johtuen liian usein kuvitellaan, että johdolla on kaikki tarvittava tieto ja taito valitun päämäärän saavuttamiseen ja että riittää kun pienessä piirissä valmisteltu suunnitelma juhlallisesti hyväksytään. No eihän se mihinkään riitä. Suurin osa strategioista on jäänyt pelkäksi kirjaimeksi ilman pienintäkään askelta toteutukseen. Saatikka, että henkilöstö ymmärtäisi mitä strategiassa on ajettu takaa. Ymmärrystä ja näkemystä henkilöstön puolelta on SAMKissa haettu järjestämällä keväällä perusteellinen kuulemiskierros. Henkilöstö nosti esiin kymmeniä kysymyksiä, kommentteja ja toiveita, jotka näkyvät hyvin lopullisessa strategiassa.

Suomen kaikki 26 ammattikorkeakoulua noudattavat samaa lakia ja toteuttavat samankaltaista sopimusta opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. On päivänselvää, että ammattikorkeakoulujen strategiat ovat muunnelmia toisistaan. Oikeastaan strategiat poikkeavat merkittävästi vain profiilin ja painoalojen suhteen. SAMK painottaa omassa strategiassaan omia osaamisen vahvuuksiaan: tulevaisuuden energiaratkaisuja, innovatiivisia palveluja, terveys- ja hyvinvointiosaamista, meriosaamista sekä yrittäjyyttä. Kansainvälisen tason näyttöihin näistä kuuluvat esimerkiksi rakennuksiin integroidut uusiutuvan energian ratkaisut, laskennallisen älykkyyden palvelut yritysten ja yhteisöjen tarpeisiin, palkitut esteettömyyden ja saavutettavuuden hyvinvointipalvelut sekä merenkulun kansainväliset kehityshankkeet. Yrityskiihdyttämön saavutukset uusien yritysten luomisessa ovat alueellisesti merkittäviä.

Strategiaan sisältyvät arvot nähdään perinteisesti organisaatiokulttuuriin pureutuvina julistuksina. Niitä ei ole tarkoitettukaan mitattaviksi suureiksi tai saavutettaviksi tavoitteiksi vaan pikemminkin organisaation ylimmäksi ohjenuoraksi ja valoksi kohti visiota kuljettaessa.  SAMKin arvoissa sanotaan ja luvataan poikkeuksellisen paljon yhdessä tekemisestä, toistemme tukemisesta, rohkaisemisesta ja vastuullisuudesta. Viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä, tuomme esille halumme ylittää odotukset. Tämä on arvona vaativa ja helposti mielessä pysyvä haaste jokaiselle SAMKin työntekijälle.

Jos strategialle pitäisi yksi nimi keksiä, niin se on uusiutuminen. Strategiset tavoitteet nojaavat kolmeen kokonaisuuteen, tärkeimpänä uusiutuminen ja sitä tukemassa kumppanuudet ja kansainvälisyys. Strategia ponnistaa tilanteesta, jossa olemme talouden sopeuttamisen paineessa pakotettuja saneeraamaan ja virtaviivaistamaan vanhoja toimintatapoja. Uusiutumisessa on mahdollisuus sopeuttamisen ohella kehittyä.

Uusiutumisessa panostamme aiempaa selvemmin aluekehitystehtävään, jonka perustana on sekä valtakunnallinen että alueellinen ennakointityö. Pitkäjänteisen TKI-toiminnan lisäksi sitoudumme toimimaan nopeammin toteuttaen kokeiluja ja pilotointeja, jotka saattavat joskus mennä pieleenkin. Kampuksemme uudistuvat kokonaisuudessaan edistyksellisiksi oppimisympäristöiksi, joiden kehittämiseen kutsumme mukaan alueen elinkeinoelämän. Tulevaisuuden opetus korostaa oppimista ja opetusmenetelmien monimuotoisuutta. Oppiminen on murroksessa irtaantuen ajasta ja paikasta; jatkossa opetus järjestetään niin kuin se oppimisen ja asiakkaiden kannalta on tarkoituksenmukaisinta.
SAMKin strategia hyväksyttiin elokuun lopussa. SAMKin strategia ei jää pölyttymään, koska sitä pitää soveltaa merkittäviltä osin jo kuukauden sisällä. Syyskuun loppuun mennessä jätettävä toimilupahakemus ja sen perusteella myönnettävä toimilupa on ensimmäinen strategiaa toteuttava väline.


4 kommenttia:

  1. Olisikohan paikallaan, että edes sitä laskennallista älykkyyttä alettaisiin käyttää tässä kampusasiassa. Jos Vähäraumalta lähdetään, tekniikka häviää ns kuusi-nolla. Ei voi kuvitellakaan, että nykyisenkaltaisia varsin hyvintoimivia aika uusiakin labratiloja saataisiin uudistiloihin samassa mittakaavassa. Yliopistokeskus pysyy puuvillassa niin kauan, kuin yliopistot Porissa pysyvät, tämä lienee päivän selvää. Mihin on unohdettu vanha teknologiakeskusajattelu, jonka tuloksena nousi pystyyn mm. Pripoli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä Anonyymin kommentissa on paljon totuutta ja paljon spekulaatiota. Jos neliöissä lasketaan labratiloja tullaan saamaan paljon vähemmän, se on fakta. Sen sijaan kyseenalaista on se kuinka hyvintoimivia nykyisenkaltaiset laajat tilat ovat. Kuinka ajantasaisen koulutuksen opiskelijat saavat? Kuinka ne tukevat oppimista? Uskoisin, että lopputulos ei tule olemaan 6-0, vaan 2-4.

      Yliopistokeskuksen pysymyminen tai pysymättömyys on yliopistojen käsissä. Sitä on turha enää pohtia. Nyt keskitymme omaan peliin.

      Kommenttisi teknologiakeskuksesta oli relevantti. Tiilimäen alue (sisältäen Asema-aukion, ratapihan alueen ja Avia Porin) muodostaa merkittävän kehityspotentiaalin. Nyt aivan ykkösasia on saada yrityksiä mukaan tulevalle kampusalueelle. Vähäraumalla se ajatus ei lähtenyt lentoon, mutta logistisesti ideaalinen aseman-lentoaseman alue on aivan toinen juttu.

      Poista
  2. Vähärauman ajatus oli ja on hyvä. Alku sattui vain onnettoman syvään laman keskelle 90-luvun alussa. Suurin ja jopa fataali virhe sattui, kun korkeakouluyksikkö päästettiin Vähältäraumalta pois. Tästä voidaan syyttää avoimesti silloista kaupungin ylintä johtoa ja SAMK:n kyvytöntä, näköaloja vailla olevaa ja saamatonta johtoa. Tätä katkeraa soppaa syödään vielä pitkään, tekisi mieli mainita sopan keittäjien nimet, mutta olkoon. Todettakoon vain lastenlaulun sanoilla: aatsipoppaa, pojat keitti soppaa, jossa on maku karvas!

    VastaaPoista
  3. Onko tekniikan laboratorioiden toimivuudesta ja ajantasaisuudesta todellakin jotain epäilyksiä? Mistä nämä epäilyt ovat peräisin? On tunnettua, että nimenomaan käytäntöä lähellä olevat laboratorioharjoitukset tukevat oppimista mitä suuremmassa määrin. Tekniikan koulutuksessa niitä pitäisi mieluummin lisätä kuin korvata simuloinneilla!

    VastaaPoista