Kampuksen kilpailutusta valmistelevan työryhmän kokous heinäkuussa sai yllättävän uuden sisällön, kun puheenjohtaja toi kokoukseen kaksi uudenlaisen oppimisen johtavaa asiantuntijaa. Jari Multisilta on TTY:n professori Porissa, Helsingin yliopiston ylläpitämän CICERO learning -verkoston johtaja ja säännöllisesti vieraileva tutkija Stanford yliopistossa. Harri Ketamo on yrittäjä, koulutuspelien kehittäjä ja pieneltä osin myös SAMKin tutkija ja opettaja. Viesti näiltä herroilta oli selvä, yliopistomaailma ja korkeakoulutus on voimakkaassa muutoksessa. Muutoksen suunta on ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Nyt muutos on saanut selkeän kasvualustan.
MOOC (Massive Open Online Course) on akronyymi, jota en tuntenut vuosi sitten. Nyt tämä amerikasta lähtenyt käsite kokoaa yhteen satojatuhansia opinhaluisia eri puolilta maailmaa. Viime vuotta on sanottu MOOCin vuodeksi. Useimmat amerikkalaiset huippuyliopistot ovat lähteneet mukaan MOOC-maailmaan. Kurssitarjonta tulee yliopistoista, kurssinjärjestäjinä toimivat yksityiset "kustantajatalot" kuten Coursera, edEx ja Udacity.
Mitä tämä muutos sitten tarkoittaa? Luento-opetus ei välttämättä enää jatkossa kiinnosta, kun verkosta saa saman tiedon paljon helpommin ja paremmin. Yliopistoille tämä merkitsee suurta mahdollisuutta, jonka koko merkitystä ei vielä täysin ymmärretä. Varmaa on se, että verkkokurssien avulla järjestäjät saavat arvokasta tietoa opiskelijoista, mahdollisista todellisista osaajista. Se on arvokasta tietoa rekrytoinnin kannalta, se on rahanarvoista tietoa.
Miten tämä kehitys sitten kehittyy? Hyväksyttävästi suoritetut MOOC-kurssit tullaan hyväksymään laajalti eri maiden korkeakouluissa. Kaliforniassa on tiettävästi jo laki, joka velvoittaa hyväksymään MOOC-kursseja. Täydennyskoulutus tulee suuntautumaan vahvasti MOOC-pohjalle. Opettajien työaikaa vapautuu pienryhmien ja harjoitustöiden ohjaukseen. Niihin asioihin, joita ei voi verkkokursseilla opettaa.
Alan osaamista on keskittynyt Satakuntaan ja tätä meidän tulisi hyödyntää. MOOC on myös markkinointi-ikkuna ulos maailmaan, vetovoiman kannalta erittäin tärkeä näkökulma. Sellaisia kursseja, joita on jo maailma väärällään ei kannata tarjota. Alueita, joilla kurssitarjonnassa ei juurikaan ole kilpailua ovat Ketamon ja Multisillan mukaan esim. terveydenhuolto, ympäristöteknologia ja matkailu.
Niin, mehän olimme kampustyöryhmän kokouksessa. Mitä tämä kehitys merkitsee uuden yhteiskampuksen kannalta? Varmasti se merkitsee luento-opetustilojen hallittua vähentämistä ja vuorovaikutustilojen lisäämistä. Kahvilakulttuuria luentosalien sijaan, muuntojoustavia tiloja. Kampus on viihtyisä kokoontumispaikka.
Olen sen verran ikävä ihminen, että ennustan syntyvän suuren joukon ns. MOOC-yrityksiä, joista voi hankkia suorituksia pientä korvausta vastaan. Meillähän on jo referenssejä tästä lääketieteen alalta. Verkossa vilppi on äärimmäisen helppoa! Taannoin eräs poliitikko markkinoi oman yrityksensä järjestämiä pitopalveluita mm. sloganilla "pidän puheen haluamastanne aiheesta". Suorastaan näen sieluni silmin mainoksia, joissa "räätälöimme tutkinnon juuri Teidän tarpeisiin"!
VastaaPoistaKäsittääkseni kurssien hyväksymisestä vastaa kunkin kurssin tarjoajayliopisto. Ei tietenkään voida ajatella, että kaikki kurssit pitäisi hyväksilukea sellaisenaan. Varmaankin syntyy lista hyväksiluettavista kursseista, joiden laatutaso on tarkistettu. Aivan samalla tavoin kuin kaikkia tutkintojakaan ei hyväksilueta Suomessa.
PoistaKiitos mielenkiintoisesta avauksestasi MOOC:sta tulevaisuuden opetusvälineenä!
VastaaPoistaPerusopetustyötä tekevänä arvostan mahdollisuuksia oppia ja käyttää uusia opetusmetodeja. Toiveeni on aina tietenkin se, että uudet menetelmät osoitettaisiin olevan vanhoja parempia "ihan aikuisten oikeesti". Tällä tarkoitan tieteellistä tutkimusta. Mielummin tämä tapahtuisi aina ennen laajempaa käyttöönottoa. Sillä tavalla vältettäisiin jo tiedossa olevat karikot sekä säästettäisiin opettajien aikaa. Tällä hetkellä kehitysvauhti opetuksen metodeissakin on hurja ja niiden vaikuttavuuden tutkimus tulee perässä. MOOC:a on kohdannut kritiikki erityisesti vuoden 2013 kuluessa. Sen piti alunperin olla perinteisiä metodeja halvempi tapa toteuttaa opetusta. Kursseille osallistuminen ja arvosanat ovat pudonneet eräissä yhteyksissä huomattavasti verrattuna aikaisempaan. Eräät MOOC:a hyödyntäneet yliopistot pohjois-amerikassa ovat jarruttaneet yhteistyötään MOOC-tuottajien kanssa. Sebastin Thrun(Audacity) on myöntänyt heidän tuotteensa olevan tällä hetkellä huono.
En ole vastaan uusien tapojen käyttöönottamista. Päinvastoin, pidän tutkivasta oppimisesta. Toivon ainoastaan, että uudet olisivat todistetusti vanhoja parempia tapoja. Ja tietenkin myös tutkitusti kustannustehokkaampia. Ai niin, eräs suurimpia MOOC:in kritiikin kohti on ollut inhimillisen vuorovaikutuksen ja ohjauksen puuttuminen itse oppimistilanteessa. Tähän MOOC-toteuttajat ovat kyllä reagoineet lisäämäällä inhimillisen ohjauksen saavutettavuutta ja määrää. Mutta tuskin samalla hinnalla.
T: Esa Bärlund, tuntiopettaja, Ft, TtM/HYVO/SAMK Oy