keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Faktaa ja fiktiota kampuksesta

Viime päivinä on esitetty lukuisia väittämiä kampuspäätöksestä. Äänessä ovat pääosin olleet ne, jotka näkevät Puuvillan paremmaksi vaihtoehdoksi. Tämä on ymmärrettävää, sillä eihän Asema-aukiota hyvänä pitävillä ole päätökseen juurikaan huomauttamista. On syytä kommentoida eräitä keskustelussa esille tulleita väittämiä.

"Täysin yllättäen tehtiin päätös yliopistokampuksesta Asema-aukiolle" (SK 28.1.2013). Fiktiota. Eikö kampuksen sijoittuminen joko Puuvillaan tai Asema-aukiolle ole ollut selvää jo pitkään (SK 9.10.2012).Tästä kommentista voi päätellä sen, että Puuvillan valinta on joidenkin mielestä ollut itsestään selvä. Jopa ainoa vaihtoehto.

"Kiinteistöruletti Porille loistava mahdollisuus. ... Uusi matkakeskus Asema-aukiolla taas tarkoittaisi sitä, että Porissa bussit, junat ja lentokoneet lähtisivät liikenteeseen miltei samalta tontilta. Tämä olisi suomalaisittain ainutlaatuista" (SK 23.1.2013). Faktaa! Uusi yhteiskampus tulee olemaan liikenneyhteyksien keskiössä. En tiedä yhtään kampusaluetta missään, joka olisi paremmin sijoittunut julkisen liikenteen suhteen.Tämä on paitsi suomalaisittain myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuista.

"Valmistelussa on tehty kaupunkisuunnittelupolitiikkaa, kun olisi pitänyt tehdä korkeakoulupolitiikkaa" (SK 26.1.2013). Fiktiota! Valmistelussa on otettu kaupunkisuunnittelu huomioon ja todettu Porilla olevan tässä ruletissa  loistavat mahdollisuudet. Kaupungin kehittymismahdollisuuksien näkeminen on poliitikkojen tehtävä, valita vaihtoehdoista kokonaisedullisin ja eri näkökulmista tarkastellen paras ratkaisu. Korkeakoulupoliittiset linjaukset ovat kuitenkin  koko ajan olleet yhteiskampuksen suunnittelun lähtökohtina. Tiede- ja teknologianeuvosto linjasi jo vuonna 2006, että yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön kehittäminen sekä parantaa alueellista vaikuttavuutta että tehostaa resurssien käyttöä. Neuvosto kannusti sellaisten kampusten luomiseen, joissa yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja yritykset sijaitsevat lähellä toisiaan. Markku Linna otti tämän arviointiraporttinsa ehdotusten kantavaksi ajatukseksi. Minulle on jäänyt epäselväksi mikä korkeakoulupoliittinen päämäärä on jäänyt ottamatta huomioon.

"Puuvillassa on jo valmiiksi toimiva kampus, jossa on yhteisöllisyyttä ja tilaa myös ammattikorkeakouluille" (SK 26.1.2013). Tämä lause on kirjaimellisesti faktaa, mutta sisällöltään täyttä fiktiota. Tilatehokasta, toiminnallista ja kaikilta osiltaan yhteiskäyttöisiä toimitiloja ei saa aikaiseksi siten, että ammattikorkeakoulut rakentavat omat tilansa jo valmiiksi toimivan kampuksen yhteyteen.

"On kerrottu, että Asema-aukiolle voi tulla hienot ja toimivat tilat, mutta yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole" (SK 26.1.2013). Faktaa. Nyt suunnittelu vasta alkaa. Suunnittelu on tarkoitus tehdä asiantuntijoiden, henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyönä. Tarjouksiin sisältyneitä alustavia hahmotelmia on tutkittu nimenomaan siitä näkökulmasta kumpi vaihtoehto tarjoaa suunnittelulle paremmat lähtökohdat. Asema-aukiolla suunnittelulle on enemmän vapausasteita yhteistilojen (kirjasto, opiskelijapalvelut, opetustilat, ravintolapalvelut) sijoitteluun. Puuvillassa toiminnallisuutta rajoittavat pidemmät etäisyydet kampuksen sisällä yhteiskäyttöisiin tiloihin sekä olemassa olevat tilat ja rakenteet, jotka rajoittavat muuntojoustavien ja tilatehokkaiden ratkaisujen muodostamista.

"Vielä vuosi sitten haastattelussani SAMK:n toimitusjohtaja Juha Kämäri piti Puuvillaa ykkösvaihtoehtona yhteiskampukselle. Asema-aukiosta ei silloin puhuttu. Kuka sen keksi ja miksi?" (SK 29.1.2013). Faktaa! Vuosi sitten Puuvilla oli ainoa yhteiskampuksen vaihtoehto. Helmikuussa ideoitiin uusia kampusvaihtoehtoja puhtaasti siitä syystä, että Puuvilla nähtiin liian kalliiksi. Renor Oy:ltä maaliskuussa saatu tarjous oli 5,85 €/m2 kalliimpi kuin Renorin lopullinen tarjous (siis n. 30% kalliimpi). Asema-aukio nousi esille tutkittaessa erästä esillä ollutta mallia, hajautettua keskustakampusmallia, jossa SAMK olisi sijoittunut olemassaoleviin keskustan koulukiinteistöihin.  Mallista hyvin nopeasti luovuttiin, mutta Asema-aukio otettiin lähempään tarkasteluun.

"Kaupungin väen mielestä Puuvillaan on vaikea rakentaa uusia hienoja tiloja korkeakoulujen käyttöön. Mitenköhän se onnistuisi niin paljon paremmin asemalle?" (SK 29.1.2013). Fiktiota! Tästä ei ole ollenkaan kyse. Mistä ihmeestä on tullut käsitys, että tilojen pitäisi olla hienot. Arvioinnissa käytetty sana näkyvyys ei tätä tarkoita. Näkyvyydellä haetaan tunnistettavuutta ja vetovoimaa. Mutta ennen kaikkea tilojen pitää olla tehokkaat ja toiminnalliset.

"Hintoihin kaupunki ei saanut merkittäviä eroja. Renorin vuokratarjous Puuvillasta oli jopa vähän alhaisempi kuin Cityconin" (SK 29.1.2013). Faktaa ja fiktiota. Tarjoukset olivat neliöhinnaltaa hyvin lähellä toisiaan, Renorin tarjouksen ollessa jopa hieman halvempi. Asema-aukion kokonaisvuokra tulee kuitenkin Puuvillaa selvästi edullisemmaksi siitä syystä, että tilatarve on Asema-aukiolla pienempi. Suunnittelu puhtaalta pöydältä mahdollistaa paremman tilatehokkuuden. Lisäksi SAMKin SoTe-toiminnot ja DIAK voivat jäädä kampuksen Tiilimäen osaan toiselle puolelle rataa. Tämä säästää rakennuskustannuksissa, koska Tiilimäellä valmiina olevia opetus-, työhuone-, allas- ja liikuntatiloja ei tarvitse Asema-aukion vaihtoehdossa rakentaa.

"Kaupunki unohti käydä julkisen keskustelun, ennen kuin se päätti ryhmittyä Asema-aukion taakse" (SK 29.1.2013). Faktaa. Korkeakoulut olisivat olleet valmiita asioiden avoimempaan käsittelyyn. Koko prosessi otettiin ikään kuin tarjouskilpailuna, jossa oli kaksi tarjoajaa. Tarjouksien sisältöä ei kilpailullisista syistä haluttu julkistaa ennen kuin tarjouksien arviointi oli saatu valmiiksi. Näin tarjoajien kanssa sovittiin toimittavaksi. Jälkikäteen on vaikea arvioida olisiko voitu sopia toisenlaisista toimintatavoista.


6 kommenttia:

  1. Juha hei! Kovalla kohinalla rakentumassa oleva kauppakeskus on nojautunut yliopiston sijaintiin ja habitukseen. Unohtiko kaupunki äkillisesti tämän vetovoimatekijän kokonaan laskuista?
    Olisiko kampus ollut paremmin sovellettavissa Puuvillaan, mikäli kauppakeskusta ei olisi aloitettu?
    Miksi Samk on yksimielisesti Asema-aukion ratkaisun takana, siksikö että se saa enemmän näkyvyyttä ja huomiota kun ei sijoitu yliopistokeskuksen brändättyyn tilaan vaan uuteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä. Jos kauppakeskus on nojautunut yliopistokeskuksen ja SAMKin sijaintiin, niin se on ottanut ison tietoisen riskin.

      Jos unohtamisella tarkoitit, että jättikö kaupunki vetovoimassa kauppakeskuksen tyhjän päälle, niin minusta ei jättänyt - mm. apulaiskaupunginjohtaja totesi tiedotustilaisuudessa jotenkin niin, että "Puuvilla on niin iso mylly, että se toimii omillaan".

      Vaikea sanoa tuohon spekulaatioon, että miten olisi käynyt jos kauppakeskusta ei olisi.

      SAMKin suunnasta en tosiaan ole kuullut kritiikkiä Asema-aukion valinnasta. Uskoisin, että päätöksen perustelut on osattu viestiä siten, että viesti on ymmärretty. SAMKin henkilöstöllä tai opiskelijoilla ei ole taustalla voimakkaita tunteita puolesta tai vastaan.

      Poista
  2. Näitä tilaratkaisuja miettiessäni kaupunkien (Pori ja Rauma)roolit ovat tulleet avainasemaan. Porissa kaupunginhallitus "päättää" mihin SAMK menee ja sama päätöskuvio eteen myös Raumalla.

    Ihmettelen tällaista, koska SAMK on nykyään OY, jonka pitäisi tehdä itse päätökset kaikista tulevista taloudellisista sitoumuksistaan. Varsinkin jos niiden vastuuaika on 10-30 vuotta.

    Vielä kun huomioidaan tuleva amk ylläpitojärjestelmän muutos, jolloin amk:t siirtyvät suoraan valtion ohjaukseen itsellisinä todella toimivina Oy:nä, näyttää "itsellisyys" nyt heikolta.

    Tilathan hankitaan kiinteillä pitkillä vuokrasopimuksilla kiinteistösijoittajilta. Rakentaja on sijoitusyhtiö.

    SAMK:n suurin huoli on, että tulevat molemmat kampukset ovat kustannustehokkaita eivätkä muodostu Oy:lle tulevaisuudessa kustannusten riippakiviksi.

    Nyt etenevä malli tarkoittaa, että kaupungit päättävät, mutta SAMK ja kumppanit tulevaisuudessa vastaavat.

    Tällaisessa tilanteessa voisi ajatella, että kaupungit herkästi yli-investoivat, koska investointien hyödyt tulevat kaupungeille, mutta vastuut muualle.

    Pitäisikö SAMK:n korkeimman toimielimen eli hallituksen ottaa selkeästi suurempi rooli päätöksenteossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että otit tämän kaupunkien roolin esille. Sitä ei ehkä ole riittävän selkeästi käsitelty.

      Olet ilman muuta käsittänyt oikein, että Oy:n hallituksen tulee ottaa päävastuu pitkän tähtäimen taloudellisista sitoumuksista. Hallitus on joka vaiheessa käsitellyt esityksiä ja antanut kantansa esitettyihin vaihtoehtoihin. Nyt tehdyllä päätöksellä oli SAMK Oy:n hallituksen täysi tuki. Nyt päätettiin vasta paikasta ja suunnittelun aloittamisesta Citycon Oyj:n kanssa. Taloudellisten sitoumusten aika on hiukan myöhemmin.

      Kaupungit ovat SAMKin pääomistajia. Pori ja Rauma yhdessä omistavat n. 74% osakkeista. Porissa Porin kaupunki SAMKin pääomistajana ja nykyisenä vuokranantajana, kaupunkirakenteesta vastaavana tahona sekä yliopistokeskuksen vuokrien takaajana on keskiössä päätöksiä tehtäessä. Vaikkei se itse lopullisia sitoumuksia teekään.

      Poista
  3. On kiistatonta faktaa, että Porin korkeakouluhanke perustui suurelta osalta Vähälleraumalle perustettavan teknologiakeskuksen skenaarioon. Niinpä rakennettiin Pripoli, tekun lisärakennus, pripolin lisärakennus... Yhtäkkiä huomattiin (ehkä kaupunginjohtaja selvittyään), että ei yliopistotasoinen jengi seurustele rahvaan kanssa: siirrytään kaupunkiin! Syntyi puuvilla, joka on nyt pyhä paikka. On myös kiistatonta, että korkeakouluyksikön siirtyminen Vähältäraumalta keskustaan oli mitä suurin virhe Porin koulutuspolitiikassa. Yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kirjaston hajaantuminen ja laboratorioiden yhteiskäytön loppuminen. Tästä yhteiskäytöstä oli hyvät kokemukset tekun ja pripolin ajoilta: hyvin mahduttiin, ostettiin yhteiskäyttöön laitteita, opettajat olivat "yhteisiä" jne.

    Harmittaa, kun nyt tuodaan ikäänkuin uutena asiana tilojen ja muiden resurssien yhteiskäytön edut. Tästähän noin 30 v. sitten oli juuri kysymys. Kaikki toimi siihen saakka, kunnes eräiden henkilöiden henkilökohtaiset pyrkimykset alkoivat ajaa muiden asioiden edelle!

    VastaaPoista
  4. Kuriositeettina mainittakoon, että korkeakouluyksikkö siirtyessään Vähäraumalta Puuvillaan vei jopa vessaharjat mennessään!

    VastaaPoista