Publish or perish

Julkaisujen määrä on yksi ammattikorkeakoulujen tulevan rahoitusmallin laskentaperusteista. Karkeasti arvioiden yhden julkaisun arvo rahoitusmallin mukaan laskettuna olisi noin 5000 euroa (nykytilanteelle laskettuna). Vaikka julkaisujen näin määritelty rahallinen arvo liudentuu sitä mukaa kun ammattikorkeakoulut lisäävät julkaisutuotantoaan, julkaisujen arvo säilyy.

Julkaise tai häviä, otsikon sanaleikkiä, on alunperin käytetty tieteellisen työn luonnehtimiseen. Jollet julkaise alan arvostetuissa tiedelehdissä, sinun on syytä keksiä jotain muuta tekemistä. Näin siis tiedemaailmassa. Ammattikorkeakoulujen puolella julkaisemisella on eri sisältö. Rahoitusmallissa julkaisuiksi lasketaan käytännössä kaikki julkaisuluokat A-E (tieteellisestä referoidusta artikkelista yleistajuiseen sanomalehtikirjoitukseen), sen lisäksi julkinen taiteellinen toiminta ja audiovisuaaliset aineistot sekä tieto- ja viestintätekniset ohjelmat. Käytännössä koko toimintamme kirjo. Esimerkiksi Ulla Karsikkaan ja Petri Rummukaisen ylihuomenna avattava taidenäyttely lasketaan joko yhdeksi tai kahdeksi julkaisuksi.

Se on selvä,että julkaisemista kannattaa lisätä, oman etumme kannalta. Osin rahoitusmallin tuoman hyödyn vuoksi, eli jotta saisimme osamme rahoitusmallin julkaisupotista, jonka on esitetty olevan 2% (eli noin 18 miljoonaa). Rahoitusmallissa julkaisukriteerin perusteella saatava rahoitus määräytyy suoraan omien julkaisujemme suhteellisen osuuden perusteella. Eli noin 3% julkaisuista (joita vuonna 2011 oli ammattikorkeakouluista 3500 kpl) tuottaa saman prosenttiosuuden (siis noin 3%) tuosta noin 18 miljoonan julkaisupotista. 

Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, mitä arvoa julkaisut meille muulla tavoin tuottavat. Julkaisujen kautta tapahtuva profiloituminen ja näkyvyys ovat suoraa markkinointia korkeakoulun vetovoiman ja opiskelijarekrytoinnin kehittämiseksi. Vetovoima taas on ammattikorkeakoulun ja sen koulutuskokonaisuuksien kannalta elinehto. Ellei vetovoimaa ole, ei ole koulutustakaan. Jos on huono vetovoima, lähtökohdat menestymiselle millä tahansa mittarilla mitattuna ovat heikot.

Tässä se rahoitusmallin idea piileekin. Rahan perässä ei kannata juosta, eikä osaoptimointia kriteerien suhteen kannata tehdä. Kannattaa yksinkertaisesti tehdä sitä mikä olisi hyödyksi joka tapauksessa. Ilman rahoitusmalliakin.