Julkisuudessa aloitettiin välittömästi spekulointi siitä kumpi sijoituspaikka on parempi. Spekulointi on ennenaikaista, koska pöydällä on selkeä esitys vasta toisesta vaihtoehdosta, Asema-aukiosta. Puuvillan luonnos ei mielestäni ollut vakavasti otettava vaihtoehto. SAMKin sijoittaminen pilareiden varaan suojellun rakennuksen päälle oli vähintäinkin mielenkiintoinen idea, mutta jäänee idea-asteelle. Porin Puuvillan kiinteistöomistaja Renor Oy on ilmeisesti ymmärtänyt asian, koska edelleen jatkaa tarjouksensa luonnostelua. Tavoitteena Renorilla on kompaktimmat ja toisiinsa kiinteämmin yhteydessä olevat tilat, joiden yhteiskäyttö olisi helpommin toteutettavissa.
Satakunnan kansa kiirehti välittömästi ottamaan kantaa Puuvillan puolesta (SK pääkirjoitus 11.10.), vaikka kiinteistönomistajien esitykset eivät todellisuudessa vielä mahdollista vaihtoehtojen arviointia. Vasta kun molemmista vaihtoehdoista on pöydällä toisiinsa verrattavissa olevat esitykset, kustannusarvioineen ja pohjakuvineen, arviointi voidaan toteuttaa.
Arvioinnissa pitää arvioitavia asioita painottaa oikealla tavalla. Ensiarvoisen tärkeinä kriteereinä pidän kampuskokonaisuuden toiminnallisuuteen liittyviä tekijöitä. Kampuksen keskeiset toiminnot ja niihin liittyvä tilojen yhteiskäyttö on saatava toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi yhteiskäytössä olevat opetustilat on voitava sijoittaa kaikille helposti saavutettavaan paikkaan. Myös teknisten laboratoriotilojen sijoittamisessa toiminnallisuus on oleellinen tekijä (esim. lvi, kuormaus, koneäänet, jne). Yhteiset kirjastotilat ja siihen saumattomasti
niveltyvät opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn tilat on kyettävä sijoittamaan kaikille toimijoille keskeiselle paikalle. Samaten yhteisten opiskelijapalveluiden tilat on kyettävä sijoittamaan logistisesti
toimivaan paikkaan. Myös parkkipaikkojen riittävyys on varmistettava.
Yhtälailla ensiarvoisen tärkeä kriteeri on hankkeen hinta ja siitä ammattikorkeakouluille ja yliopistokeskukselle aiheutuvat vuokrakustannukset.
Toisarvoisina, joskin merkityksellisenä, kriteerinä pidän etäisyyttä muihin yhteistyökumppaneihin. Tavoitteemme on, jos suinkin mahdollista, koota kaikki korkeakoulu- ja aluekehitystoimijat saman katon alle. Erityisen toisarvoinen on SK:n korostaman miljöön merkitys. Se että onko ympärillä historiallisia tai vähän uudempia rakennuksia ei ole päätöksen kannalta merkityksellinen. Olisihan se mukava bonus, jos olisi mahdollisuus sijoittua historialliseen miljööseen, toiminnallisuudesta tinkimättä.
Kampusratkaisuja pohdittaessa on hyvä tarkastella kokonaistilojen tarvetta kaikkien osapuolten kannalta, kuten blogissasi tuot esille. Siinä missä tekniikan puolella on tarvetta "teknisille laboratioriotiloille", on erityistilojen tarvetta myös sosiaali- ja terveysalan eri koulutusohjelmilla. Potilasturvallisuuden kannalta on aivan välttämätöntä harjoitella/ simuloida esimerkiksi erilaisia hoitotoimennpiteitä ohjatusti siihen tarkoitetuksenmukaisesti suunnitelluissa ja rakennetuissa luokkatiloissa ennenkuin opiskelijat pääsevät työskentelemään oikeiden asiakkaiden kanssa. Samoin liikuntatilat (sali, kuntosali, allas) eivät ole meillä huvin vuoksi vaan ne ovat olennaisen tärkeitä opetustiloja joissa eri koulutusohjelmien opiskelijat harjoittelevat mm erityisryhmien ohjaamista, toteuttavat terveyden edistämiseen liittyviä ryhmiä tai opiskelevat opintojaksoihin liittyen mm. fyysisten ominaisuuksien testaamista ja harjoittamista.
VastaaPoistaSAMK on hienosti profiloitunut esteettömyyden ja osallisuuden edistämisessä ja saanut tästä työstä myös kansainvälistä huomiota. Tämän työn pohjana on osaavan opetushenkilökunnan lisäksi monipuolisia mahdollisuuksia antava toimintaympäristö asianmukaisine välineineen. Toivottavasti tulevat tilaratkaisut mahdollistavat tämän yhteiskunnalisesti tärkeän työn jatkossakin.
Täysin samaa mieltä.
Poista