sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Kasvua pitkässä aallossa

Tällä hetkellä pohditaan eri puolella Suomea mistä saadaan kasvulle aikaan vetovoimaa, uudistumista ja kilpailukykyä. Työ- ja elinkeinoministeriö on luomassa kasvusopimuksia, jotka valtio tekee suurten kaupunkikeskusten kanssa koko maassa. Lähtökohtana suurten kaupunkiseutujen kehittämiselle on hallitusohjelman tätä koskeva linjaus. Sopimusten kautta valtio, yliopistot, ammattikorkeakoulut, kaupunkiseudut ja elinkeinokehitysyhtiöt sopivat alueen pitkäjänteisista kehittämistoimista.

Ajatus suurten kaupunkiseutujen kasvusopimuksesta perustuu siihen, että vain suurilla kaupunkikeskuksilla on riittävästi voimavaroja ottaa aktiivinen rooli alueen kilpailukyvyn vahvistamisessa ja elinkeinoelämän uudistamisessa. Muutos aikaisempaan aluekehityskuvioon on selvä, edellisessä aluekehitysohjelmassa (alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelmassa 2010-2013) hakukelpoisia olivat mannersuomen kaikki kunnat. Nyt rahoitusta kohdennetaan suurimmille kaupunkiseuduille nimenomaan sopimusperustaisesti.

Suuret kaupunkiseudut ovat yli 100 000 asukkaan seutukuntia. Pori on tilastokeskuksen mukaan Suomen seitsemänneksi suurin kaupunkiseutu (137 600 asukasta), Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Lappeenrannan jälkeen. Kaupunkiseutujen tehtäväksi jää todistaa, että ne ovat oikeita innovaatiokeskittymiä, jotka sisältävät globaalisti toimivaa innovatiivista yritystoimintaa. Tällaisissa yritysten ekosysteemeissä menestyksen takana on yritysten ja muiden toimijoiden vahva verkottuminen ja yhteistyö, erityisesti korkeakoulujen kanssa.

Kasvusopimuksessa on kilpailukyvyn lisäämisen lisäksi mahdollisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ja/tai sosiaalisen eheyden teemoja – lähtökohtana ovat seudun oman strategiatyön pohjalta tehdyt ehdotukset teemoiksi. Kasvusopimukseen liittyy uusi innovaatioohjelma, joka on nimetty INKAksi (INnovatiiviset KAupungit). Ohjelmassa on tarjolla merkittävä rahoitus ja sen hakumenettely toteutetaan kilpailullisesti kahdessa vaiheessa siten, että kaupunkiseudut tekevät ehdotukset innovaatiotoiminnan kehittämisen painopisteistä. Kasvusopimusten käsittely ja INKAn rahoituksen haku koordinoidaan ajallisesti toisiinsa, tavoitteena saada ratkaisuja vuoden 2013 alkuun mennessä.

Pallo on siis aluksi kaupunkiseuduilla. Mikä on Porin ja sitä kautta koko Satakunnan pelinavaus kasvusopimusneuvotteluihin ja INKAan? Nyt jo tiedetään, että esimerkiksi Vaasa panostaa energiaosaamiseen ja Seinäjoki elintarvikeketjuun. Porin ja Rauman seutukuntien erikoisuus on niiden harvinaisen monipuolinen teollisuusrakenne. Porin seudun teollisuusrakenne on henkilöstöllä mitattuna koko maan kolmanneksi monipuolisin. Tämä on toisaalta rikkaus Porille, mutta ongelmallinen INKAn ehdotuksen kannalta. Miten ratkaistaan se mihin keskitytään?

Minusta kannattaa tarkastella pitkiä syklejä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että olemme siirtymässä modernin talouden viidennestä syklistä kuudenteen. Nikolai Kondratievin esittämät pitkät aallot ovat toistuneet 50 - 60 vuoden sykleissä. Finanssikriisi näyttäisi tekevän päätöstä viidennelle aallolle, jonka ajavana voimana on ollut informaatioteknologia. Kuudennen (2010-2050) aallon megatrendeistä ja mahdollisista vetureista on hyvä esitys IIASAn ja ETLAn tuottamassa Xevents projektissa, jonka loppuraportti on mielenkiintoista luettavaa. Vetureiksi on esitetty ympäristöteknologiaa, bio- ja nanoteknologiaa sekä terveysalaa.

Itse asiassa Kondratievin viides aalto näyttää tuottaneen valtavaa edistystä informaatioteknologiassa, mutta jättäneen useita useita vakavia ongelmia kuudennen ratkaistaviksi. Näitä ovat erityisesti energia- ja ilmastokysymykset, luonnonvarojen riittämättömyys sekä väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen.  Näistä on helppo johtaa keskeiset haasteet myös oman teollisuutemme ja yhteisöjemme selviämiselle: poikkileikkaavana teemana tulisi olla uudet innovaatiot, joita tulisi kohdentaa erityisesti teollisuuden resurssitehokkuuteen, tulevaisuuden energiaratkaisuihin sekä vanhuuspalveluratkaisuihin. Nämä kaikki ovat paitsi kuudennen aallon teemoja mutta ennen kaikkea Satakunnan keskeisiä osaamisalueita ja kilpailutekijöitä.

3 kommenttia:

  1. Yritin tutkailla miten Xevents-raportti käsittää riittävän holistisen ja avoimen systeemin ja poissaloistuneiden asioiden tietämisen epävarmuudessa, epäyhteneväisyydessä piilevistä uusista mahdollisuuksista ja kehityslinjoista. Itse raportti on aika kapea filosofisesti sosiaalisen ja inhimillisen toimijan käsittämiseksi keskeisenä innovaatioille, eikä Xevents siten ole avointen systeemien kannalta riittävä kuvaamaan saati etukäteisesti oivaltamaan syvätrendejä ja niiden mahdollisuuksia innovaatioiden aikaansaamiseksi. Vaikka raportti tavallaan implisiittisesti on dialektisen kriittisen realismin filosofian monien keskeisten "dogmien" suuntainen, se ajautuu materiamaailman alueen megasykleihin, jotka kenties esiintyvät. mutta joista tietäminen ei anna kai mitään ajatusta, mitä tuotteita, innovaatioita tarvitaan, mitkä toimivat ja käyvät kaupaksi.

    Itse en näe että Xevents raportti jäsentää tai valitsee mitään alueiden menestyksen suuntia tai aloja; erityisesti hyvinvointipalveuihin raportin visiot selviytymislinjoista turbulensseissa ovat köykäisiä ja siten jopa väärinymmärrystä aiheuttavia virheellisiä luonnosteluja. Esim. vanhuspalvelut eivät siellä esiinny erityisesti ollenkaan ja kyllä mielestäni keskeisintä olisi saada kaikkien nuorten kehitys ja toimintamahdollisuudet etenemään ja varmistetuksi ensin.

    Yleensäkin kyllä innovaatioiden ideointiin, testaamisen ja kokeilun ja markkinoinnin takana on jonkinlainen emansipaation aikaansaamisen pyrkimys toimijoilla ja rakenteilla. Ja mielessä siinä esim. ammattikorkeakoulun toiminnan kannalta keskeistä ovat erilaiset oppimisen ja luovan toiminnan elvyttämisen ja aikaansaamisen tuotteet sekä prosessien elvyttäminen jossa työelämäsuuntaisen arjen oppimisen ja opetuksen toiminnan toteutukset prosesseina ja struktuureina ovat filosofisesti ja toiminnan osaamisena samoja kuin emansipaation aikaansaaminen terveyspalveluiden alueellakin. Eli amk-toiminnassa tulisi toimia keskeisten sisäisten rakenteiden uudistamiseen keskittymällä toimiin opetuksen ja työelämäpalveluiden eritymisen poistamiseksi niin että tällaisia tuotteita tullaan käyttämään molemmilla em. alueilla. Ja joiden uuden ajan integroidun toiminnan elvyttämisen tuotteet antavat opiskelijoille ja asiakkaille valmiuksia omalta osaltaan toimia niin, että vanhat entistä toimintaa ylläpitävät rakenteet eivät nykyiseen tapaan estä allonpohjasta kehittynyttä ylöshyppäämistä. Valitan epäselviä käyttämiäni kielikuvia; en haluaisi konkretisoida koska keskustelukulttuurit ovat niiden tajuamiseen, erittelyyn ja jatkohiomiseen liian ohuet. Olen mielestäni näitä kaiken hyvinvointi- ja sivistuspalvelutoiminnan läpäiseviä uusia toiminnan toteutuksia rakentanut omalta osaltani. Valitettavasti tämän ideoinnin alueen toimijana olen yksin ja se ei siten pääse lainkaan leviämään ja käyttöön laajemmin.

    VastaaPoista
  2. Oltaisiinko aallonharjalla ja ennakoitaisiin SAMK:ssa näitä tulevaisuuden näkymiä myös oman kilpailukyvyn takia. ;)

    Petteri Teppola

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös se suurin piirtein ole tässä tarkoitus. Alueen etu on SAMKin etu ja päinvastoin. Yhdessä tätä kasvusopimusta ja INKAa ollaan hahmottamassa, itse kunkin kilpailukyky on siinä pelissä.

      Poista