perjantai 27. lokakuuta 2017

Mitä päätellä visiosta

Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 piti valmistua syyskuussa, mutta lokakuussa sitä vielä kirjoitettiin ja tällä viikolla se julkistettiin. Kypsyttely kannatti, sillä visio sai pääosin kiittävän vastaanoton; sitä kuvailtiin raikkaaksi ja kunnianhimoiseksi. Visiossa keskitytään tavoitetilaan ja keinot jätetään hahmoteltaviksi toimeenpanon tiekartassa, jonka valmistelu alkanee välittömästi.

Korkeakoulut itse arvostavat visiossa erityisesti korkeakoulujen aseman uudenlaista määrittelyä, jonka mukaan "yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vastuullisia, viisaita ja rohkeita uudistajia ja ratkaisujen tuottajia". Kyse on sävyerosta, siitä näkeekö ministriö korkeakoulut ohjattavina ja reaktiivisina toimijoina vai itsenäisinä ja dynaamisina edelläkävijöinä. Jälkimmäiseen kallistuminen edellyttää ministeriöltä ohjauksen ja rahoituksen uudistamista.

Ohjauksen uudistamisessa avainsanana näyttäytyy visiossa mahdollistavuus, jonka mukaisesti ohjaus, resurssit ja rakenteet tarjoavat "luovuutta, dynamiikkaa ja toimintamahdollisuuksia". Tämä on toivon mukaan ymmärrettävissä siten, että niin rahoitusmalli kuin ohjauskäytännöt uudistetaan perusteellisesti. Vision julkistuslaisuuden puheenvuoroissa rahoitusmalliin viitattiin useita kertoja, ja päällimmäiseksi tuntemukseksi jäi, että nykyisen rahoitusmallin hierominen saa nyt riittää.

Ammattikorkeakoulujen jatkuvuudelle visio antaa selkeän positiivisen viestin ja niiden kehittämiselle hyvän pohjan. Ammattikorkeakoulut ovat lunastaneet paikkansa Suomen korkeakoulukentässä yliopistojen rinnalla, ja tässä mielessä visio antaa signaalin yhtenäisestä korkeakoulujärjestelmästä. Duaalimalli säilyy, mutta muuttaa muotoaan. Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut kehittyvät vision mukaan dynaamisesti erilaistuen koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.

Visioon nostetut tavoiteluvut, 4 ja 50, ovat kohdallaan ja ehdottomasti tavoittelemisen arvoisia. Näiden lukujen taustoista ja johtopäätöksistä vision taustamuistio antaa tiiviin koosteen.

Korkeakouluja on vision mukaan vähemmän, mutta ne ovat vaikuttavampia. Toteutuakseen tämä tavoite edellyttää lainsäädännössä mahdollisuuksia korkeakoulujen yhdistymisiin myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Tämä puolestaan pitää yhden yhtenäisen korkeakoululain mukana keinovalikoimassa, kun toimeenpanon tiekarttaa hahmotetaan. Yhden lain mahdollinen eteneminen eduskuntaan jäänee kuitenkin seuraavalle hallituskaudelle.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti