Olemme linjanneet SAMKin strategiassa yhtenä strategisena tavoitteena, että koulutamme kansainvälistä työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin. Nyt pyrimme ymmärtämään mitä tämä tavoite kaiken kaikkiaan sisältää ja mitä toimenpiteitä meidän tulisi käynnistää.
SAMKin ja Turun AMK:n strategista integraatiota selvittänyt selvitysmies Pentti Rauhala viisaasti nosti esille raportissaan yhdeksi yhteistyön kohteeksi vieraskielisen koulutuksen toteutusstrategian laatimisen. Tässä alastrategiassa tulisi selkiyttää vieraskielisen koulutuksen tavoitteita ottaen huomioon maahanmuuttajille tarkoitetun, ulkomaista työvoimaa Suomeen rekrytoivan koulutuksen, kaksois- ja yhteistutkintojen sekä koulutusviennin tarpeet.
Selvitysmies Rauhalan mukaan nykyisessä tilanteessa tulisi pohtia strategisemmin, mihin vieraskielisellä koulutuksella pyritään. Hän kysyy onko tavoitteena maassa asuvien ulkomaalaisten kouluttaminen, työvoiman rekrytointi ulkomailta työvoimapula-aloille, oman huippuosaamisen tarjoaminen kansainvälisille opiskelijoille vai yleensä kansainvälisten yhteyksien edistäminen ulkomaalaisten opiskelijoiden avulla.
Liittouma Turun AMK:n kanssa on solmittu ja toimintaohjelmaa lähdetään yhdessä kehittämään ensi viikolla pidettävässä kick off- kokouksessa. Tässä vaiheessa on hyvä hetki pohtia selvitysmiehen esille nostamia kysymyksiä.
Itse näkisin, että vieraskielisen koulutuksen tulisi jossain määrin itsekkäästi tavoitella Suomen ja edustamamme alueen kannalta etua vähintään kahdesta suunnasta: yhtäältä haluamme varmistaa mahdollisuuden työvoiman rekrytointiin ulkomailta, toisaalta haluamme tarjota suomessa asuville (äidinkielestä riippumatta) mahdollisuuden kansainväliseen koulutukseen, joka luo hyvät edellytykset siirtymiseen ulkomaille kansainvälisiin tehtäviin. Muut tavoitteet, kuten opiskelijavaihdon mahdollistaminen ja kansainväliset yhteydet, tulevat sivutuotteina.
Mikä voisi olla ala, jolle olisi eduksi mahdollistaa työvoiman rekrytointi ulkomailta? Ely-keskukset julkaisevat säännöllisesti ammattibarometrejä, joissa arvioidaan keskeisten työelämän ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymiä ja työvoiman saatavuusnäkymiä. Satakunnan ammattibarometrin mukaan Satakunnassa on pulaa SAMKin kouluttamilta aloilta ainakin sairaanhoitajista, sosiaaliohjaajista, kirjanpitäjistä ja taloushallinnon suunnittelijoista. Tällä hetkellä näille aloille ei ole vaikeuksia saada uusia opiskelijoita Suomesta.
SAMKilla on jatkossa täysin englanninkielistä koulutusta vain liiketalouden ja fysioterapian aloilla. Näistä fysioterapia mainitaan barometrissä alana, jolla on ylitarjontaa työvoimasta. Työvoiman houkuttelu ulkomailta näyttäisi tässä kohdin kohdistuvan täysin väärälle alalle. Tai sitten koulutuksessa on kyse jostain muusta.
Tarve strategisille pohdinnoille vieraskielisen koulutuksen osalta on ilmeinen.
Lienenkö lukenut eri barometrejä kuin toimari? Satakunnan ELy- keskuksen viimeisten neljän vuoden aikana tekemissä ammattibarometreissä fysioterapeuteista oli ylitarjontaa vain viimeisimmässsä eli syyskuussa tehdyssä, aiemmissa oli joko työvoimapulaa tai tasapainotilanne. Uteliaisuuttani katsoin ammattibarometrin tilanteen fysioterapeuttien osalta myös Uudeltamaalta ( tasapaino/pula) Pohjanmaalta ( tasapaino) , Pohjois-Karjalasta ( tasapaino/ pula ) Lapista (pula/ tasapaino), Pohjois-Pohjanmaalta (tasapaino) ja Varsinais-Suomesta (pula).
VastaaPoistaFysioterapia on alana Suomessa sen verran nuori että ankarin eläköitymisbuumi on alkamassa vasta seuraavien viiden vuoden aikana, toisin kuin hoitotyössä josta juuri nyt on jäänyt tai jäämässä runsaasti väkeä eläkkelle. Lisäksi fysioterapeuteista erittäin huomattava osa työskentelee yksityisen terveydenhuollon piirissä, mikä näyttäisi kaikissa ennusteissa olevan kasvava toimiala tulevaisuudessa. Epäilemättä monikulttuuristuvassa Suomessa kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusosaamista tarvitaan enenevässä määrin myös fysioterapiassa niin julkisissa kuin yksityissektorin palveluissakin.
Toivottavasti strategiapohdinnoissa nämäkin seikat osataan ottaa huomioon.
Varmasti samoja barometreja luettiin.Jotain se varmaan kertoo, että viimeinen barometri on kääntynyt ylitarjonnan puolelle. Kokonaisuutta arvioitaessa pitänee huomioida, että fysioterapia on SAMKin vetovoimaisin koulutus. Siten suomalaisia on saatavissa yllinkyllin koulutukseen. Mihin siis tarvitsemme englanninkielistä fysioterapian koulutusta. Emme ainakaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta. Tämän tyyppisiin kysymyksiin haluaisin vastauksia. Hyvä, että aloitit rakentavan keskustelun asiasta.
Poista"Jotain se varmaan kertoo, että viimeinen barometri on kääntynyt ylitarjonnan puolelle." Se kertoo tasan sen miltä luvut näyttävät paperilla yhdessä hetkessä. Se miksi fysioterapeuteista olisi tällä hetkellä ylitarjontaa olisi paljon mielenkiintoisempaa tietoa. Mistä se ylitarjonta syntyy? Komppaan Merjan ajatuksia alan nuoruudesta sillä Fysioterapian tarvitsijoiden määrä ei varmastikaan ole vähentynyt eikä vähene. Voiko olla, että opiskelijoilla ei ole rohkeutta lähteä yrittäjiksi ja laajentaa ammatillista osaamistaan tai nähdä koulutuksen mahdollisuuksia laajemmin.
VastaaPoistaPidän erikoisena, että toimarina kyseenalaistat ensimmäisenä juuri englanninkielisen koulutuksen suomenkielisen koulutuksen sijaan. Molempien opetussuunnitelma on lähes identtinen ja tuottavat samaa osaamista. Mihin perustat tämän ajatuksesi vai onko kyse vain opetuskielestä?
"Meidän ei tarvitse rekrytoida fysioterapiaan opiskelijoita ulkomailta, koska Suomessa on riittävästi hakijoita." Entäpä jos meiltä Suomesta puuttuu kulttuurista kompetenssia fysioterapian osa-alueella, joka on todella tärkeä osa asiakkaan yksilöllistä kohtaamista ja hoitoa. Nämä kv-tutkinto-opiskelijat tuovat muille opiskelijoille sitä osaamista, jota opettamalla ei kukaan voi opettaa. Väitänkin, että Physiotherapy-koulutuksesta valmistuvat omaavat kulttuurista osaamista paremmin kuin kukaan muu pohjoismaista valmistunut fysioterapian asiantuntija ja siksi näitä osaajia tarvitaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
Toki tuo sivutuote, kv-vaihdot, tutkimusten perusteella sitä entisestään vahvistaa ja siksi se onkin Physiotherapyn OPS:ssa sisäänkirjoitettuna. Olen kanssasi täysin samaa mieltä, että opiskelijavaihtojen mahdollistaminen ja kv-yhteydet tulevat tavallaan sivutuotteina, mutta muistammehan että se ei ole sivutuote joka olisi tullut ilman todella kovaa työtä ja kv-henkilöiden omistautuneisuutta sen kehittämiseen.
Yksiselitteistä vastausta minulla ei todellakaan kysymyksiisi ole, mutta haluaisin esittää vastakysymyksen mielipiteellesi "haluamme tarjota suomessa asuville (äidinkielestä riippumatta) mahdollisuuden kansainväliseen koulutukseen, joka luo hyvät edellytykset siirtymiseen ulkomaille kansainvälisiin tehtäviin". Miksi me haluamme kouluttaa Suomessa ilmaiseksi työntekijöitä ulkomaille? Itse näitä Physiotherapy-opiskelijoita haastatelleena monella on haave nimenomaan jäädä Suomeen, tekemään töitä. Siksi he opiskelevat meillä.
Selvitysmiehen raportissa nostetaan viisaasti esille taloudellisia näkökulmia, se on selvää. Jäin tosiaan miettimään miksi teen työtäni, kiitos siitä. Minä oikeasti uskon, että Physiotherapy-koulutus tuottaa kv-opiskelijoiden kanssa sitä huippuosaamista opiskelijoille, jota ei muualta saa, mutta ennenkaikkea sille asiakasryhmälle jonka vuoksi me tätä työtä teemme, eli fysioterapian tarvitsijoille!
Fysioterapian päätoiminen tuntiopettaja, Johanna Vähä-Jaakkola
Hienoa, kiitos Johanna perusteellisesta kommentistasi!
PoistaFysioterapia on nyt tahattomasti ja tarkoituksetta joutunut tikun nokkaan. Eihän alkuperäinen kirjoitukseni varsinaisesti käsitellyt fysioterapiaa vaan kansainvälistä työvoimaa ja vieraskielistä koulutusta. Mielelläni palauttaisin keskustelun yleisemmälle tasolle.
Hyvä, että nostit esille kulttuurisen kompetenssin. Koulutuksen kansainvälistämisellä on siis sellaisia arvoja ja vaikutuksia, joita ei toistaiseksi ole strategisissa linjauksissa tuotu esille.
Mistä päättelet, että kyseenalaistan ensimmäisenä juuri englanninkielisen koulutuksen suomenkielisen koulutuksen sijaan? Enhän missään ole niin sanonut tai tarkoittanut. Toin esille, että meillä on (enää) tasan kaksi tutkintoon johtavaa täysin englanninkielista ohjelmaa. Miksi juuri nämä? Toin lopuksi esille, että strategisille linjauksille on selkeä tarve. Linjausten tulee selkiyttää vieraskielisen koulutuksen perusteita. Aivan mahdollista, että linjaukset korostavat vieraskielisen koulutuksen lisäämistä. Jos niin millä aloilla?