Innovatiiviset kaupungit

Eilen julkistettiin virallisesti valtion alueellisia innovaatiokeskittymiä vahvistavat toimet, joihin kuuluvat suurimpia innovaatiokeskittymiä koskevat valtion ja kaupunkiseutujen neuvottelumenettelyt ja kasvusopimukset sekä innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelma. Näistä INKA-ohjelma on se, jossa on rahaa alueille. Kyse on raa'asta kilpailusta kaupunkiseutujen välillä. Kilpailussa haetaan innovaatiokeskittymiä ja rohkeita esityksiä kasvusta, uudistumisesta ja kansainvälistymisestä. Kasvusopimus- ja INKA-esitysten tulee vahvasti tukea toisiaan.

Sanomattakin on selvää, että kilpailussa menestyminen on ensiarvoisen tärkeää koko Satakunnalle ja sen myötä SAMKille ja sen omistajille. Koska vastuu kilpailuun osallistumisesta on annettu suurille yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduille, niin vetovastuu hakemusten valmistelusta on Satakunnassa Porin kaupungilla. SAMKin osallistuminen ohjelmiin on välttämättömyys ja luonnollisesti annamme Porin kaupungille kaiken mahdollisen tuen.

Kun harkitaan mitä ohjelmiin tulisi esittää, kannattaa paneutua paitsi itse ohjelman kuvaukseen myös tuoreisiin tulkintoihin yhteiskunnan, innovaatiotoiminnan ja elinkeinoelämän kehittymisestä. INKA-ohjelmassa odotetaan rohkeita esityksiä kasvusta, uudistumisesta ja kansainvälistymisestä. Ohjemaan ei kannata esittää OSKE-ohjelmassa olleita teollisuusteemoja, koska se ei olisi uudistumista. Sattumalta eilisessä T&T-lehden sivulla 9 oli kaksi pientä uutista, joista toisessa todettiin, että teollisuus elää palveluista ja toisessa uutisoitiin, että Pekka Ala-Pietilä on valittu vuoden tivi-vaikuttajaksi. Nämä uutiset ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa ja myös Satakuntaan.   

Ensimmäisen uutisen sanoma on se, että olisi korkea aika päästä eroon ajattelusta, että palvelut olisivat vähäarvoisempia kuin perinteinen teollisuus. Jo puolet teollisuuden työpaikoista on erilaisia palvelutehtäviä. Etlan eilen julkistaman kirjan ”Uutta arvoa palveluista” keskeiset havainnot ovat, että globaalissa työnjaossa kehittyneet maat, Suomi mukaan lukien, erikoistuvat palveluihin. Palvelut ovat kiinteä osa tavaroita ja päinvastoin. Johtopäätös on, että palvelut ovat merkittävä tuottavuuskasvun lähde (ei kiviriippa) ja että digitaalinen palveluyhteiskunta on Suomen (lue Satakunnan) suuri mahdollisuus.

Toisen uutisen sanoma on se, että Ala-Pietilä on tehnyt merkittävää työtä ict-klusteri 2015 työryhmän puheenjohtajana. Hänet valittiin tivi-vaikuttajaksi, vaikka työryhmän laatimat toimenpide-ehdotukset esitellään vasta 17.1.2013 ministereille. Minulla oli  marraskuun lopulla Hämeenlinnassa tilaisuus kuulla Ala-Pietilän esityksiä ja voin vahvistaa, että tivi-vaikuttajan valinta ei mennyt väärään osoitteeseen. Ala-Pietilän ryhmä tuo esille konkreettisia ehdotuksia kuinka muuttuvassa maailmassa pärjätään ja kuinka Suomi (lue Satakunta) voi nostaa osaamistaan kaikilla aloilla tuomalla digitaaliset palvelut perinteisiin toimintoihin.

Satakunta on teollisuusmaakunta. Vaatii rohkeutta ottaa palvelut tulevaisuuden kantavaksi voimaksi. Minusta näin kuitenkin kannattaisi tehdä. Palvelut olisivat se kohde, poikkileikkaava teema, johon innovaatiokeskittymä kohdentaisi voimansa - tavoitteena parantaa teollisuuden resurssitehokkuutta, tulevaisuuden energiaratkaisuja sekä elinolosuhteita, erityisesti vanhuuspalveluratkaisuja. Nämä kaikki ovat tulevaisuuden keskeisiä teemoja mutta ennen kaikkea Satakunnan keskeisiä osaamisalueita ja kilpailutekijöitä.