Kampus V: Riittävätkö opetustilat?

Tulevan kampuksen tilat ovat nykyisiä huomattavasti pienemmät. Tiedepuistossa ja Tiilimäellä on yhteensä yli 35 000 neliötä, tulevalla Asema-aukion kampuksella vain noin 20 000 neliötä. Tätä taustaa vasten on luonnollista, että on nostettu esiin kysymys tilojen riittävyydestä. Asema-aukion kampuksen tilojen suunnittelussa on jouduttu tekemään arvioita ja parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuvia laskelmia. Kuitenkin vasta nyt, kun meillä on tästä syksystä alkaen käytössä koko talon kattava keskitetty TimeEdit- lukujärjestysjärjestelmä, voidaan varsin luotettavasti verrata nykytilannetta tulevaan.

Tänä syksynä syyskuun alusta lukukauden loppuun on TimeEdit-järjestelmään Porin kampuksien osalta tallennettu reilut 24 000 tuntia opetusta toteutettavaksi 94:ssä eri opetustilassa. Keskimääräinen opetustilojen käyttöaste päiväsaikaan klo 8-18 on tänä syksynä noin 32%. Jos tänä syksynä toteutettu opetus kuvitteellisesti siirretään Asema-aukiolle suunniteltuihin opetustiloihin, käyttöaste luonnollisesti nousisi, mutta tilat eivät lopuisi kesken.

Asema-aukion 56:n opetustilan käyttöasteeksi vastaavana aikana klo 8-18 muodostuisi vajaat 55%. Tiukin tilanne muodostuisi 60-90 paikkaisten suurluokkien käytössä, näiden luokkien käyttöaste voisi nousta jopa yli 75%:n.

Suurella osalla uuden kampuksen opetustiloista on  merkittävä ominaisuus, jota nykyisillä opetustiloilla ei ole. Ne on joustavasti jaettavissa kahtia dB-väliseinällä. Yksi noin 50-paikkainen opetustila voidaan jakaa kahtia noin 20- ja 30-paikkaisiksi tiloiksi. Muuntojoustavuuden vuoksi tilat ovat itse asiassa vielä tehokkaammin käytettävissä kuin tämä laskelma antaa ymmärtää. Jakoseinän paikka on nähtävissä alla olevassa havainnekuvassa huoneen keskellä - sen molemmille puolille jää tarvittaessa oma opetustila täydellisine av-välineineen. Muuntojoustavuuteen pitää pyrkiä myös kalustuksen osalta, mikä ei toteudu havainnekuvan kalustuksessa.

arkkitehti oy asmala

Järjestelmään tallennettujen opetustilojen lisäksi opetuksessa tarvitaan ryhmähuoneita ja vastaavia pienryhmille tarkoitettuja tapaamistiloja. Näitä on tulevalla kampuksellakin useita eikä niitä ole tässä otettu mukaan tarkasteluun varsinaisina opetustiloina.

Kampus IV: Takaus päätökseen

Katson olevani etuoikeutettu - koko Porin kaupunginvaltuusto keskusteli tänä iltana SAMKin tulevaisuudesta lähes kahden tunnin ajan. Täydellistä yksimielisyyttä siitä miten kampusratkaisu tulisi tehdä ei tullut. Demokratiaan kuuluu keskustelu ja kyseenalaistaminen. On ollut hienoa olla mukana tässä prosessissa.

Tuokiokuva valtuuston kokouksesta: Ari Jalonen (ps.) kommentoi. Esa Lunnevuori on juuri esittänyt arvion SAMKin vuokranmaksukyvystä. Edessä kaupunginjohtaja Luukkonen mietteliäänä

Kampuksesta ja vuokran takauksesta käytiin valtuustossa toden totta värikäs keskustelu. Nostan keskustelusta esille muutaman näkökulman jatkopohdintoihin. 

Simo Korpela (kd.) otti avukseen internetin Wikipedian määritelmän ja pyrki todistamaan sen avulla, että kampus on jotain aivan muuta kuin mitä nyt oltaisiin rakentamassa. Hänen mukaansa kampukseen kuuluvat opetus- ja tutkimustilojen lisäksi opiskelija-asunnot ja viheralueet. Hän päätyikin siihen, että nykyinen Tiedepuiston alue tarjoaa parhaan ratkaisun todelliselle kampukselle. Kampus Suomessa on kuitenkin jotain muuta kuin kampus Amerikassa. Kampus sanana on Suomessa vakiintunut yhden tai useamman korkeakoulurakennuksen tai koko korkeakoulualueen nimeksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston keskustan kampus tarkoittaa koko ydinkeskustan alueen yliopiston rakennuksia. 

Suomessa opiskelija-asunnot eivät välttämättä sijaitse kampuksen välittömässä läheisyydessä. Porissa suurin osa opiskelijoista asuu opiskelijoiden oman arvioin mukaan keskustan alueella. Tässä suhteessa on helppo ymmärtää opiskelijoiden vahva toive kampuksen sijoittumisesta keskustaan.

Aki Nummelin (vas.) kyseenalaisti varsin suoraan sen, että onko Porissa korkeakoulutusta seuraavat 20 vuotta ja neljä kuukautta. Hän päätyi vahvasti siihen, että olisi jopa valehtelua uskotella moista. Olen vahvasti eri mieltä. Satakunta ympäröivine alueineen on poikkeuksellisen monimuotoisesti teollistunut alue, joka tarvitsee runsaasti korkeakoulutettua osaavaa työvoimaa. SAMKin toimiluvassa on todettu tämä tarve yksiselitteisesti. SAMKin saama pysyvä toimilupa ei ole vain oikeus kouluttaa vaan se on myös velvollisuus kouluttaa toimiluvan sisältämien koulutusvastuiden mukaisesti. On selvä, että 20 vuodessa voi tapahtua muutoksia koulutusvastuissa tai -organisaatioissa, mutta itse perusasia ei muutu - korkeakoulutuksen volyymi ei tule vähenemään ja koulutus tulee sijoittumaan sinne missä osaajien tarve on.

Ari Jalonen (ps.) nosti keskusteluun koulutuksen ja muiden toimintojen keskittämisen kampuksen läheisyyteen. Hän yllättäen löysi argumentin, ettei Asema-aukion alueella olisi tilaa erilaisille toiminnoille, kuten elinkeinoelämän sijoittumiselle. Viveka Lanne (kesk.) puolestaan näki asian täysin päinvastoin. Hän totesi, että Asema-aukion kampus on erinomainen paikka keskittää toimintoja. Asema-aukion tontille jää käyttämättä jäänyttä rakennusoikeutta. Kampuksen ympärillä on lisäksi runsaasti mm. valtion tonttimaata, jota valtion kanssa solmitun kasvusopimuksen mukaisesti on tarkoitus kehittää elinkeinoelämää ja kasvua tukevasti.

Tapio Furuholm (vas.) valitti sitä, että päätös halutaan tehdä nopeasti ja epädemokraattisesti ja hän suoraan vihjasi, että kyseessä on jonkinasteinen salaliitto. Arja Laulainen (sd.) luki viileästi otteen kaupunginvaltuuston 14.10.2013 pöytäkirjasta, jonka mukaan tuolloin oli päätetty paitsi kilpailutusasiakirjoista myös siitä, että kaupungin takaus tuodaan erikseen päätettäväksi kaupunginvaltuustoon sen jälkeen kun vuokrasopimus on allekirjoitettu.

Tapio Furuholm puhui lopuksi SAMKin henkilökunnan suulla. Hän totesi, että jo nyt voivotellaan, että SAMK joutuu muuttamaan ahtaampiin tiloihin. On aivan selvää, että SAMKin sisällä keskustellaan vilkkaasti kampuksesta, joka suurelle osalle henkilöstöstä tulee tarkoittamaan luopumista omasta huoneesta. Kyse on isosta muutosprosessista, jonka läpikäyminen on vastassa kaikille moderneihin tehokkaisiin neliöihin muuttaville organisaatioille.

Päätös takauksesta syntyi, demokraattisesti perusteellisen keskustelun ja äänestyksen jälkeen.

Kampus III: Takauspäätös

Porin kampuksen takauspäätös oli eilen kaupunginhallituksen käsittelyssä. On aivan luonnollista, että rakennuttaja ja vuokranantaja edellyttää vuokralle takausta. Luonnollista on myös se, että vuokralainen haluaa takauksen tarjota. Kun vuokran saaminen on vuokranantajalle käytännössä riskitöntä, vuokratarjous on mahdollista tehdä edulliseksi. Molemmille osapuolille peli on selvä, vuokran maksusta ei ole epäselvyyttä ja vuokran määrään ei sisälly epävarmuuteen liittyviä kustannusvaikutuksia.

Takauspäätös koskee vuokran määrää, joka vuokrasopimuksen mukaan on 316 918,01 euroa kuukaudessa (alv=0, elinkustannusindeksiin sidottuna). Takauksen kokonaissumma koko vuokra-ajalle on lähtötilanteessa n. 76 miljoonaa euroa. Takaus ei tule missään olosuhteissa maksettavaksi kerralla. Kyse on siitä, että jos vuokralaisen (eli SAMK Oy) vuokranmaksukyky loppuu, niin Porin kaupungin tulee jatkaa kuukausivuokrien maksamista. Kaupunki voi ottaa tilat käyttöönsä ja/tai etsiä tiloihin uuden vuokralaisen. Jos takausehto täysin ennakoimattomasta ja epätodennäköisestä syystä laukeaisi, se voisi aiheuttaa Porin kaupungille pahimmassa tapauksessa korkeintaan n. 6 % vuokrakustannusten nousun. Nousua ei todennäköisesti kuitenkaan tulisi juuri lainkaan, koska Porin kaupungilla olisi mahdollista kohdistaa tiloihin sellaisia toimintoja, jotka nyt ovat muiden ulkopuolisten vuokranantajien tiloissa.

Eilen kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen takauspäätöksestä syntyi Yle-Satakunnan mukaan "ilmiriita". Valtuutettu Furuholm esittää takauspäätöksestä useita väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.

Kampuksen takauksen tuomisesta päätöksentekoon todetaan, että se tapahtui kiireisellä aikataululla ja epädemokraattisesti. Aikataulu oli kuitenkin pääpiirteissään selvillä jo kun kaupunginvaltuusto vuosi sitten 14.10.2013 hyväksyi Porin kampusta koskevan tarjouspyynnön ja hankesuunnitelman kilpailutuksen pohjaksi. Tämän jälkeen kaupunginhallitus asetti 28.10.2013 työryhmän toteuttamaan Porin kampushankkeen kilpailutusvaiheen. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 24.3.2014 omalta osaltaan kilpailutuksen ratkaisuehdotuksen ja totesi, että takausesitys tuodaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi sen jälkeen kun sopimus SAMK Oy:n ja hyväksytyn tarjoajan välillä on allekirjoitettu. Nyt sopimus on allekirjoitettu ja takausesitys tuotu demokraattisesti päätettäväksi.

Toisen väitteen mukaan kaupunginhallituksen eilinen päätös tehtiin ota tai jätä -tilanteessa; jos takausta ei hyväksyttäisi valtuustossa ensi maanantaina, vaikeassa taloustilanteessa olevalle Porin kaupungille koituisi 250 000 euron sakkomaksu. Myös tämä väite on pohjaa vailla. Tosiasiassa, mikäli vakuuksia ei ole toimitettu 15.12.2014 mennessä, on vuokranantajalla oikeus purkaa vuokrasopimus. Mikäli vuokranantaja päätyy käyttämään purkuoikeuttaan, on vuokranantajalla oikeus periä SAMK Oy:ltä (ei siis Porin kaupungilta) vuokrasopimuksen mukaisen kehityshankkeen valmistelusta aiheutuneita kustannuksia enintään 250 000 euroon saakka.

Artikkelissa annetaan harhaanjohtavasti ymmärtää, että valtion vähenevä rahoitus johtaisi siihen, että Porin kaupunki joutuu takauksen perusteella maksumieheksi. Ensinnäkin on todettava, että uuden kampuksen kiinteistökustannukset eivät nouse nykyisestä tasosta. SAMK Oy on erittäin vakavarainen yhtiö ja näkyvissä ei ole minkäänlaista uhkaa siitä, että edes valtion  rahoituksen merkittävä väheneminen vaikuttaisi yhtiön vuokranmaksukykyyn. Paikalleen jäämisestä seuraisi ainoastaan jatkuva kurjistuminen. Ottaen huomioon, että sekä nykyinen Tiedepuiston tekniikan siipi että Tiilimäen vanha osa edellyttävät täydellistä peruskorjausta, kiinteistöyhtiöiden toteuttamat investoinnit johtaisivat huomattaviin vuokrankorotuksiin, joihin SAMKilla ei yksinkertaisesti olisi varaa.

Yle-Satakunnan artikkelissa takauspäätöksen vastustajia harmittaa myös, että Porin kaupunki menettää aiemmin ammattikorkeakoulun tiloista saamansa vuokratuotot. On harhaanjohtavaa ajatella, että kiinteistöyhtiöt toisivat Porin kaupungille rahaa. Tosiasiassa kiinteistöt ovat  Porin kaupunkikonsernille vain kustannuksia. Vanhojen tilojen osalta on löydettävissä täysin kustannusneutraali ratkaisu siten, että osa tiloista siirtyisi Winnovan käyttöön ja osasta luovuttaisiin. Porin kaupunginhallitus evästi kampusasiassa (KH 24.3.2014) todeten, että tilajärjestelyjen seurauksena Porin kaupunkikonsernin käytössä olevien toimitilojen ja niistä syntyvien kustannusten tulee vähentyä. Tavoite toteutuu tehostamalla tilankäyttöä ja poistamalla tiloja käytöstä.

Artikkelissa ohitetaan täysin kaupunginhallituksessakin esillä ollut yritysvaikutusten arviointi, jonka mukaan pelkästään kampuksen rakennustöiden vaikutus Porin talousalueella on n. 270 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi rakennusaikana hankkeella on positiivisia vaikutuksia kaupalle ja palvelualan yritykselle sekä majoituspalveluiden tuottajille. Pitemmällä aikavälillä kampus tuo Porin keskustaan päivittäin tuhansia uusia asiakkaita, mikä elävöittää keskustan aluetta merkittävästi tukien keskustan nykyisiä palveluita sekä luoden uusia palveluja. Arvioinnin loppuyhteenvedossa todetaan kampuksen moninaiset positiiviset heijastusvaikutukset. Uusi kampus tarjoaa tavoitettavuudeltaan ja näkyvyydeltään kaupungin keskeiselle paikalle kasvualustan myös muille tutkimus- ja kehittämisyhteisöille, elinkeinoelämän toimijoille sekä kansainvälisille korkeakoulupartnereille.